Tuore Pisa-tutkimus: Tyttöjen ja poikien erot kasvussa, myös alueet eriytymässä

Erot tyttöjen ja poikien välillä kasvussa

Tyttöjen ja poikien tasoero kasvaa Suomessa entisestään. PISA 2015 –tutkimuksen luonnontieteiden osaamisen kansainvälisessä vertailussa pojat olivat keskimäärin neljä pistettä tyttöjä parempia, mutta Suomessa eroa on tyttöjen hyväksi 19 pistettä.

Suomessa ero tyttöjen ja poikien välillä on OECD-maiden suurin.

Suomen tytöt olivat kaikkien maiden tyttöjen vertailussa toiseksi parhaita Singaporen jälkeen, poikien välisessä vertailussa Suomen pojat sijoittuivat kymmenenneksi.

Suomessa heikkoja osaajia oli pojista 14 prosenttia, tytöistä 8 prosenttia. Suomi oli tutkimuksessa ainoa maa, jossa erinomaisesti osaavista oppilaista enemmistö oli tyttöjä.

PK-seutu erkaantumassa muusta Suomesta

Koulujen väliset erot ovat Suomessa edelleen osallistujamaiden pienimpiä, koulujen välisen vaihtelun osuus oli luonnontieteiden osaamisessa Suomea pienempi vain Islannissa.

Alueellisesti Suomen PISA-aineistossa havaittiin kuitenkin suurempia alueellisia eroja kuin koskaan aiemmin.

Pääkaupunkiseudun oppilaiden tulokset olivat selvästi muuta maata parempia. Heikoimmat tulokset saatiin Länsi-Suomessa ja Itä-Suomessa. Aiempiin PISA-tutkimuksiin verrattuna tulokset ovat heikentyneet eniten Itä-Suomessa ja maaseudulla, pääkaupunkiseudun tulosten taso on pysynyt ennallaan tai jopa parantunut.

Taustan vaikutus oppimiseen kasvussa

Uusin PISA-tutkimus paljastaa huolestuttavia merkkejä myös siitä, että oppilaiden sosioekonomisen taustan vaikutus oppimistuloksiin on kasvamassa. Aikaisemmin suomalaisen koulujärjestelmän yksi vahvuus on ollut siinä, että se on onnistunut tehokkaasti tasoittamaan oppilaiden taustaan liittyviä eroja.

Vanhempien koulutus, ammatti ja kodin varallisuus ovat kaikissa maissa yhteydessä oppilaiden menestymiseen luonnontieteissä. Nyt ensimmäistä kertaa PISA-ohjelman aikana tätä yhteyttä kuvaavan indeksin arvo oli Suomessa suurempi kuin OECD-maissa keskimäärin.

Vuonna 2006 sosioekonomisen taustan ja osaamisen välisen arvo oli Suomessa 31 pistettä, nyt se oli 41 pistettä. Muista Pohjoismaista koulutuksellisen tasa-arvon tila on Suomea parempi Tanskassa ja Norjassa, myös Viro on selvästi Suomea edellä. Sen sijaan Ruotsi jää tässä vertailussa Suomen taakse.

Suomalaisnuorten motivaatio hakusessa

Tutkimuksesta käy ilmi, että sekä suomalaisnuorten motivaatio opiskella luonnontieteitä että arvostus niitä kohtaan on selvästi keskimääräistä heikompaa tai korkeintaan OECD-maiden keskiarvon tuntumassa.

Motivaatio- ja asennetekijät ovat vahvasti yhteydessä luonnontieteiden osaamiseen. Suomessa vahvimmat osaamisen selittäjät liittyvätkin oppilaiden asenteisiin, kun taas OECD-maissa suurin selitysosuus oli sosioekonomisella taustalla.

Lukutaito edelleen hyvällä tasolla, matematiikan osaamisen lasku tasaantunut

Tutkimuksen pääalueen eli luonnontieteiden lisäksi tutkittiin myös nuorten lukutaitoa ja matematiikan osaamista. Lukutaidossa suomalaisnuoret ovat edelleen parhaiden joukossa. Selkeästi paras lukutaidon taso oli Singaporessa, jossa oppilaiden saavuttamien pisteiden keskiarvo oli 535 pistettä.

Tämän jälkeen hyvin tasaväkisiä olivat Hongkong (527 pistettä), Kanada (527), Suomi (526) ja Irlanti (521). Suomen naapurimaista menestyi parhaiten Viro, jonka tulos oli heti kärkiviisikon perässä. OECD-maista suomalaisnuoret menestyivät toiseksi parhaiten.

Kun kaikki osallistuvat maat huomioidaan, Suomen sijoitus oli neljäs. Suomen pistemäärä oli kaksi pistettä parempi kuin edellisessä tutkimuksessa.

Matematiikan osaaminen on Suomessa säilynyt ennallaan. Suomen sijoitus oli seitsemäs OECD-maiden joukossa yhdessä tasapistein Tanskan kanssa. Edelle sijoittuivat Japani, Korea, Sveitsi, Viro, Kanada ja Alankomaat.

Kaikkien tutkimukseen osallistuneiden maiden ja alueiden joukossa Suomi oli kolmastoista. Vuonna 2013 Suomi oli kuudes OECD-maista, 12. kaikista maista.

Tutkimuksessa 73 maata tai aluetta

PISA 2015 -tutkimukseen osallistui yhteensä 73 maata tai aluetta. Se on kuudes tutkimus OECD:n PISA-tutkimusohjelmassa, joka vuodesta 2000 lähtien on kolmen vuoden välein arvioinut oppimistuloksia lukutaidossa sekä matematiikan ja luonnontieteiden osaamisessa.

Arvioinnin pääalue vaihtuu joka kierroksella: vuonna 2006 ja vuonna 2015 pääalueena oli luonnontieteet. Pääalueen arviointi on kattava, sivualueiden osalta seurataan lähinnä oppimistulosten yleistä kehitystä.