Historiankirjoissa kerrotaan, että keväällä 1918 sodan päätteeksi valkokaarti teloitti Viipurissa satoja venäläisiä tai sellaisina pitämiään henkilöitä. Tapahtumia käytiin läpi tarkemmin Studio55.fi-lähetyksessä.
Suomessa käytiin vuonna 1918 sotaa, josta on sittemmin puhuttu esimerkiksi sisällissotana ja kansalaissotana. Yksi tuon sodan kenties tärkeimmistä näyttämöistä oli Viipuri.
– Sekä punainen että valkoinen terrori huipentuivat siellä, historioitsija Teemu Keskisarja kertoi lähetyksessä.
Kaupunki oli ensin punaisten hallinnassa, mutta huhtikuussa 1918 valkoiset joukot saivat sen itselleen ja sinetöivät koko sodan voiton.
Historiankirjat tietävät kertoa, että punakaartilaiset ehtivät hieman ennen häviötään tunkeutua Viipurin lääninvankilaan ja surmata 30 valkoista vankia. Valkoiset joukot puolestaan teloittivat satoja venäläistaustaisia tai sellaisina pitämiään henkilöitä saatuaan kaupungin haltuunsa.
– Tästä tosiasiapuolesta on tehty hyvin seikkaperäinen ja huolellinen historiallinen selvitys niin sanotun sotasurmaprojektin yhteydessä. Tämä tutkimus päätyi siihen, että siellä oli jopa 400 venäläistaustaista lojaalia Viipurin asukasta tullut murhatuiksi parin päivän sisällä – ammutuksi Viipurin valleilla. Kyllä se on tosiasia, ei siitä voi kiistellä, kirjailija Martti Backman sanoi.
Joukkomurhan tekijöitä ja motiiveja oli myöhemmin selvittämässä muun muassa Backmanin isoisä Fritz Wiik.
– Itse asiassa Mannerheim, joka järkyttyi tästä venäläisiin kohdistuneesta murhasta, jossa murhattiin paljon hänenkin vanhoja upseerikollegojaan, asetti Fritz Wiikin johtamaan selvitystä.
Backman kertoi, että tutkimuspöytäkirjassa ei kyetty loppuun saakka selvittämään, mistä käsky oli tullut.
– Korkeimpia upseereja ei saatu kuulusteluihin, eivät he suostuneet kertomaan eivätkä näkemään. Mutta kokonaiskuvaksi kyllä muodostui se, että Viipurin venäläisten joukkomurhaa johtivat korkeat jääkäriupseerit, ja toteutus oli sitten taas ihan tavallisten suomalaisten rivisotamiesten käsissä.
– Viipuriin liittyy monta sellaista mysteeriä ja arvoitusta, joita taatusti kannattaa tänä päivänäkin pohdiskella – yksittäisten ihmisten traagisista kohtaloista kokonaisen kansanryhmän veriseen kohtaloon saakka, Keskisarja totesi.
Keskisarja lisäsi, että Neuvostoliittoa tapahtumat Viipurissa eivät aikoinaan juuri kiinnostaneet.
– Bolsevikeilla oli tuhannesti isompia ongelmia, nälänhätä ja armeija leviämässä käsiin. Puna-armeijaahan ei ollut vielä edes perustettu sydäntalvella 1918. Ei heillä kauheasti liiennyt aikaa Viipurin tapahtumille.
– Mutta muutamat Pietarin lehdet kyllä kiinnittivät huomiota venäläisiin kohdistuneeseen joukkomurhaan. Siellä siitä kirjoitettiin ja paheksuttiin ja jopa vannottiin kostoa, Backman lisäsi.