Historiankirjoissa kerrotaan, että keväällä 1918 sodan päätteeksi valkokaarti teloitti Viipurissa satoja venäläisiä tai sellaisina pitämiään henkilöitä. Tapahtumia käytiin läpi tarkemmin Studio55.fi-lähetyksessä.
Suomessa käytiin vuonna 1918 sotaa, josta on sittemmin puhuttu esimerkiksi sisällissotana ja kansalaissotana. Yksi tuon sodan kenties tärkeimmistä näyttämöistä oli Viipuri.
– Sekä punainen että valkoinen terrori huipentuivat siellä, historioitsija Teemu Keskisarja kertoi lähetyksessä.
Kaupunki oli ensin punaisten hallinnassa, mutta huhtikuussa 1918 valkoiset joukot saivat sen itselleen ja sinetöivät koko sodan voiton.
Historiankirjat tietävät kertoa, että punakaartilaiset ehtivät hieman ennen häviötään tunkeutua Viipurin lääninvankilaan ja surmata 30 valkoista vankia. Valkoiset joukot puolestaan teloittivat satoja venäläistaustaisia tai sellaisina pitämiään henkilöitä saatuaan kaupungin haltuunsa.
– Tästä tosiasiapuolesta on tehty hyvin seikkaperäinen ja huolellinen historiallinen selvitys niin sanotun sotasurmaprojektin yhteydessä. Tämä tutkimus päätyi siihen, että siellä oli jopa 400 venäläistaustaista lojaalia Viipurin asukasta tullut murhatuiksi parin päivän sisällä – ammutuksi Viipurin valleilla. Kyllä se on tosiasia, ei siitä voi kiistellä, kirjailija Martti Backman sanoi.
Joukkomurhan tekijöitä ja motiiveja oli myöhemmin selvittämässä muun muassa Backmanin isoisä Fritz Wiik.
– Itse asiassa Mannerheim, joka järkyttyi tästä venäläisiin kohdistuneesta murhasta, jossa murhattiin paljon hänenkin vanhoja upseerikollegojaan, asetti Fritz Wiikin johtamaan selvitystä.