Carl Gustaf Emil Mannerheim (1867–1951) on yksi Suomen historian kiistellyimmistä ja tutkituimmista hahmoista. Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen on kuitenkin onnistunut löytämään uuden näkökulman entisen presidentin ja valtiomiehen elämään.
Teivaisen elokuussa ilmestyvässä Hakaristin historia -kirjassa nostetaan nimittäin esiin Mannerheimin mahdollinen juutalaisvastaisuus eli antisemitismi. Teivainen keskusteli aiheesta maanantaina MTV:n Huomenta Suomessa.
Myyttiä Mannerheimista historian suurena sankarina on osattu kyseenalaistaa jo aiemminkin ja esimerkiksi hänen virheitään sodanjohdossa jatkosodan aikana on uskallettu nostaa esiin viime vuosina. Antisemitismi on kuitenkin asia, joka on jäänyt tähän asti huomiotta.
Antisemitismiä kirjeissä
Esimerkkinä kirjassa mainitaan marsalkan vuonna 1914 puolalaiselle ruhtinattarelle kirjoittama kirje. Siinä Mannerheim pohtii sotien taustalla vaikuttavia voimia seuraavasti:
”Kaiken tämän takana ovat juutalaiset ja aineelliset edut. Maita tuhoutuu ja valtakuntien rajat muuttuvat mutta kaikesta tästä hyötyvät aina juutalaiset.”
Teivainen toteaa, että kyseinen sitaatti ilmentää antisemitismiä klassisessa muodossa, jossa juutalaiset nähdään maailman hallitsijoina ja tuhoista hyötyvänä ahneena ryhmänä. Myöhemmin ajattelussa korostui juutalaisten rooli bolsevismissa ja Neuvostoliitossa.
– Kirjeenvaihdossa Akseli Gallen-Kallelan kanssa mainitaan juutalaisten ”heiluttelevan marsalkan sauvoja” Neuvostoliiton taustalla. Mannerheim toteaa, että kyllä meistä kaikista on tulossa työkaluja juutalaisten käsissä. Hänen kirjeissään on ollut monenlaisia antisemitistisiä muotoiluja, Teivainen sanoo.