Tulisijan lämmitys voi johtaa savuvahinkoihin – näin estät haitat: "En suosittelisi tekemään syksyn ensilämmitystä kalsealla sadesäällä..."

LähiTapiolan kokoamien vahinkotilastojen mukaan kotivakuutuksesta korvataan vuosittain noin 100–200 tulisijaan liittyvää savu- tai nokivahinkoa. Vuosina 2017–2021 korvatuissa tulisijojen savuvahingoissa korvausmäärä on vaihdellut 200 eurosta yli 20 000 euroon.

LähiTapiolan tilastojen mukaan varsin usein savuvahingot liittyvät leivin- tai esimerkiksi pönttöuunien lämmittämiseen. Syynä on se, että niiden savukanavat ovat usein monimutkaisempia verrattuna vaikkapa pystysuoraan avotakkaan, minkä vuoksi virtaus voi olla heikompaa.

Vakuutusyhtiö muistuttaa, että savuhaittoja voi olla todellisuudessa enemmänkin, sillä vakuutusyhtiöiden ja pelastuslaitosten tietoon tulee vain osa vahingoista.

Lue myös: Tunnetko saunaetiketin? Löylyjen asiantuntija vetoaa saunarauhaan: "Poliittisia kinoja ei käydä saunassa!"

Pahimmillaan hengenvaarallista

LähiTapiolan projektijohtajana toimiva paloinsinööri Antti Määttänen muistuttaa tiedotteessa, että jopa vuosikymmenien ajan ongelmitta toiminut tulisija saattaa yllättäen tuprauttaa savut sisään. Yksittäisissä tapauksessa aiempina päivinä hyvin toiminut hormi on saattanut lakata vetämästä.

Savu ja noki eivät välttämättä aiheuta tuhoa tulen tapaan, mutta harmia niistä voi koitua. Jos noki on päässyt tummentamaan rakenteet, voi vahingon korjaaminen vaatia erityisiä puhdistustoimenpiteitä. Savun haju ei välttämättä lähde pinnoista ja tekstiileistä ilman hajunpoistokäsittelyä.

Savun hajusta voi tulla päänsärkyä tai remontin takia voidaan joutua väliaikaisesti asumaan jossain muualla.

Mikäli suljettuun tilaan ehtii kertyä paljon savua, voivat olosuhteet muuttua hengenvaarallisiksikin. 

– Valitettavasti silloin tällöin savukaasut aiheuttavat myös henkilövahinkoja, Määttänen kertoo.

Lue myös: Helpolla keinolla tarkistat, miten kodin ilmanvaihto toimii: "Jos se kestää yli kymmenen minuuttia..."

Harvoin syynä fyysinen tuke

Määttäsen mukaan savuvahinkoon on melko harvoin syynä hormin fyysinen tuke, esimerkiksi linnunpesä tai katkennut pelti. Olosuhteiden, tulisijan rakenteen ja poltettavan aineksen merkitys korostuu.

Tulisijaa lämmittäessä kannattaisi aina kiinnittää huomiota säätilaan ja ilmankiertoon. Näin opastaa tiedotteessa Tapio Lehtimäki, Nuohousalan Keskusliiton puheenjohtaja. Näiden seikkojen merkitys korostuu etenkin, jos tulisijaa ei ole lämmitetty pitkään aikaan.

– Sateinen syyssää ja matalapaine lisäävät ilmalukon riskiä. Jos hormissa on kosteutta tai seinistä hohkaa kylmää, ei lämmin ilma välttämättä jaksa viedä savua ulos. Savuvahingon riski korostuu roskia polttaessa, sillä ne savuttavat paljon. En suosittelisi tekemään syksyn ensilämmitystä kalsealla sadesäällä, vaikka se houkuttaisi, vaan ennemmin tuulisella poutasäällä, sanoo Lehtimäki.

12 vinkkiä turvalliseen tulisijan lämmittämiseen

Savuvahingon ehkäisemiseen ei ole yhtä yleispätevää niksiä, sillä se aiheutuu usein monien eri seikkojen yhteisvaikutuksesta. Olennaista olisi huolehtia vedon käynnistymisestä ja korvausilman saannista. Muistathan tutustua myös oman uunin tai mahdollisen vuokramökin tulisijan toimintaan, koska tulisijoissa on eroja.

1. Kylmillään olleen tulisijan lämmittäminen tulee aloittaa varoen. Liian nopea ja voimakas sytytys voi aiheuttaa savu- ja nokivahinkoja sekä vaurioittaa tulisijaa ja hormia.
2. Poltathan kuivaa ja puhdasta puuta! Tuo puut hyvissä ajoin sisään, jotta ne ehtivät kuivaa.
3. Voit kokeilla varovasti esilämmittää savukanavia esimerkiksi kynttilällä, hiustenkuivaajalla tai auton sisätilalämmittimellä. Muista avata pellit ajoissa ja avaa tarvittaessa ikkunaa hieman! Nuohousluukun kautta voit testata hormin vetoa vaikkapa tulitikkua tai sytykettä käyttäen. 
4. Aloita lämmitys aina pienellä määrällä puuta, jotta näet, alkaako hormi vetää. Tällöin ehdit myös sammuttaa tulen ennen kuin koko kämppä on savussa. 
5. Alkuun kannattaa käyttää pieniä klapeja.
6. Tulisijaan ei tulisi viskata roskia, koska ne saattavat vahingoittaa hormia tai synnyttää haitallisia pienhiukkasia.
7. Ethän myöskään jätä tulisijaa alkuvaiheessa seuraamatta, koska ilmalukko tai huoneiston alipaine voi yllättäenkin saada vedon tyrehtymään. Toisaalta täysi pesällinen voi ehtiä vartissakin savuttaa koko tilan lattiasta kattoon.
8. Ota huomioon sää. Pidä huolta siitä, että ilma kiertää. Mikäli rakennuksessa on käytössä koneellinen ilmastointi, se tulisi joko sammuttaa tai laittaa takkakytkin päälle. Liesituuletin ja keskuspölynimuri saattavat nekin häiritä vetoa. 
9. Älä unohda nuohousta! Laki edellyttää, että vakituisen asunnon tulisijat nuohotaan vuosittain ja vapaa-asuntojen tulisijat kolmen vuoden välein. Nuohous voi auttaa ehkäisemään nokipaloja ja sen avulla voidaan löytää tulisijasta mahdollisia vaurioita. Nuohooja voi myös neuvoa käyttämään tulisijaa oikein.
10. Tarkista, toimivatko palo- ja häkävaroittimet!
11. Tuhkaa varten tulisi hankkia palamaton, kannellinen astia. Sitä pitää säilyttää palamattomalla alustalla sekä erillään rakennuksesta
12. Kotivakuutuksella korvataan irti päässeen tulen sekä äkillisesti sisään tulleesta noesta tai savusta aiheutuneita vahinkoja.
13. Jos tulisijan tai tulen kanssa on ongelmia, voi aina kääntyä asiantuntijan puoleen. Hätäkeskus osaa arvioida, kannattaako palokunta lähettää paikalle. Kiireettömissä tapauksissa nuohooja voi auttaa. Jos savumassa uhkaa henkeä tai omaisuutta, soita aina 112.

Lue myös: Lapsi koski takan laseihin – äiti varoittaa seurauksista: "Yhtäkkiä tyttäreni alkaa huutaa..."

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!

Lähde: LähiTapiolan tiedote