Suomessa on käyty tai käynnissä yt-neuvotteluja, jotka koskevat yhteensä tuhansia hoitajia, arvioidaan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattijärjestö Tehystä. Tehyn laskelmien mukaan 30 kunnassa tai kuntayhtymässä yt:t koskevat heidän jäseniään. Useimmissa tapauksissa taustalla ovat kuntien säästövaatimukset.
Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen harmittelee ristiriitaista tilannetta, kun Suomessa on samaan aikaan lukuisia työpaikkoja, joihin ei saada osaavia hoitajia vaan kutsutaan eläkeläisiä takaisin töihin ja käytetään epäpätevää työvoimaa.
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) ymmärtää kuntien taloudelliset vaikeudet, mutta on pahoillaan viestistä, joka hoitajille välittyy.
– Toivoisin, että kunnissa voitaisiin pidättäytyä lähettämästä hoitajille nyt sitä väärää viestiä, että heitä taloudellisista syistä irtisanottaisiin, kun tosiasiassa hoitajia tarvitaan laajasti sosiaali- ja terveydenhuollon alalle, ja etenkin vanhustenhuoltoon, hän sanoo.
Hoitajat saattavat siirtyä muihin töihin
Tehyssä ihmetellään, miten tulevaisuudessa pärjätään, jos nyt yt-neuvotteluissa menetetään hoitajia. Työvoimapoliittinen asiantuntija Mervi Flinkman arvioi riskinä olevan, että hoitajat ehtivät siirtyä muun alan töihin tai muuttaa ulkomaille ennen kuin heidät kutsutaan taas takaisin töihin.
Edunvalvontajohtaja Else-Maj Kirvesniemi Tehystä sanoo, että yt:t ovat tulleet trendi-ilmiöksi tämän vuoden aikana.
– Valtionosuuksia on leikattu, joten nyt se alkaa näkyä kunnissa, hän arvioi.
Isommista kunnista tai sosiaali- ja terveysalan kuntayhtymistä uhkaa Kirvesniemen mukaan kadota yhteensä satoja työpaikkoja yt-neuvotteluissa, näistä tosin vain osa hoitajia. Esimerkiksi Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä kertoi hiljattain kymmenien irtisanomisista.