Kesällä 1965 se tuntui jo mahdolliselta, syksyllä 2002 se oli jo huulilla, mutta lokakuussa 2003 täyttä todellisuutta. Lähes 40 vuotta ja melkoinen pätkä urheilullista vuoristorataa ehti kulua torniolaisella jalkapalloilulla, ennen kuin kaupunki pääsi juhlimaan ensimmäistä nousua maan ykköstason jalkapallosarjaan.
Tornion Pallo-47:n tahkoama 0-0 -tasapeli FC Korsholman kanssa viimeisellä divarikierroksella varmisti 22 000 asukkaan urheilukaupungille Torniolle toisen palloilulajien pääsarjajoukkueen bandyliigaa viime vuodet hallinneen ToPV:n rinnalle.
Alkutahdit TP-47:n hurjalle nousulle valtakunnan jalkapalloeliittiin lyötiin vuonna 1995, kun seura asetti tavoitteeksi pelata vuonna 2000 miesten 2. divisioonassa ja vakiinnuttaa paikka siellä. Vielä vuonna 1998 seura pelasi 3. divisioonaa. Kakkonen vilahti sitten nopsasti jaloista, ykkösessä avauskaudella 2001 tuli seitsemäs sija, ja viime kesänä joukkue taisteli liiganoususta viimeiselle varttitunnille saakka.
Väikkä nousun takana
TP-47:n nousun taustalta löytyy karismaattisen valmentaja Kari "Väikkä" Vaallon värikäs hahmo. Vaalto, joka itsekin pelasi 1970- ja 1980-luvuilla TP-47:n riveissä, on karjunut joukkueen sarjaporras kerrallaan ylöspäin: viidessä vuodessa 3. divarista liigaan. Väikän tunteenomainen tyyli johtaa joukkojaan kentän laidalta ei jätä kylmäksi ketään.
Tunteet eivät jääneet nousun varmistumisen jälkeenkään piiloon, sillä Väikän omistautuminen seuran eteen on tarttunut koko toimivaan taustaorganisaatioon.
- Nousu on pitkän työn tulos. Se on samalla kiitos koko seuraväelle, kiitteli Väikkä joukkojaan ja ennakoi liigajoukkueen tarvitsevan joitakin vahvistuksia ensi kauteen lähdettäessä.
Suuri visionääri ei tarvitse olla, jos ennakoisi hyökkäyspään tarvitsevan maalintekovoimaa. Hyvä aisapari Väikälle on ollut manageri Oleg Jeprintsev, jonka kontaktien avulla seura on pelannut viime vuodet vahvasti itäapuihin nojaten. Oman värinsä TP-47:n koostumukseen on antanut myös naapurikaupungista Kemistä lähtöisin olevat pelaajat.