Nettipoliisi Marko Forssin mukaan Facebookissa tai muualla sosiaalisessa mediassa kuvan levittänyt henkilö voi syyllistyä kunnianloukkaukseen.
Moni yhteisöpalvelu Facebookin käyttäjä lienee törmännyt ilmiöön, jossa pyydetään jakamaan kuvaa esimerkiksi epäillystä kännykkävarkaasta. Myös Forssille ilmiö on valitettavan tuttu.
– Yleisiä ovat tapaukset, joissa henkilön epäillään houkutelleen lapsia autoon ja sitten varoitetaan tietynlaisesta autosta jollain alueella. Eihän noiden viestien jakamisesta ole yleensä mitään muuta kuin haittaa, Forss painottaa.
Jos lapsi kertoo vanhemmilleen autoon houkuttelusta, pitää asiasta Forssin mukaan ilmoittaa poliisille, eikä lähteä levittämään tietoa ensimmäiseksi verkossa.
– Yleensä rikosnimikkeenä puhutaan kunnianloukkauksesta, jos vaikkapa valokuvassa yksilöidään henkilö, ja perättömästi väitetään hänen syyllistyneen rikokseen. Sinänsä rikokseen ei syyllisty, jos vain varoittaa punaisesta autosta tietyllä alueella, jos sitä ei yksilöidä sen tarkemmin.
Ongelmalliset kännykkävarkaudet
Forss muistuttaa, että vaikka kuvaa ei olisi itse verkkoon ladannut, voi kuvan levittäjäkin syyllistyä kuvan lataajan tavoin kunnianloukkaukseen.
– Tällaisista tapauksista on tullut käräjillä tuomioita.
Toinen varsin yleinen esimerkki liittyy kännykkävarkauksiin. Näissä tapauksissa puhelimen anastanut henkilö on ottanut itsestään kuvia, jotka päätyvät esimerkiksi pilvipalvelun kautta puhelimen oikean omistajan haltuun.
– Mikäli tällaista kuvaa kännykkävarkaasta levittää eteenpäin, niin lähtökohtaisesti kunnianloukkaus ei täyty, jos julkaisijalla on ollut vilpitön tarkoitus saada tekijä kiinni ja kuvassa on oikeasti puhelimen anastanut henkilö. Tämä ei tietenkään oikeuta lynkkaus- tai loukkausviesteihin kuvan levittämisen ohessa.