Todellinen ympäristöteko: Ilkka ja Kaija ovat keränneet maasta pian 700 000 tupakantumppia ja lähes 2000 kassillista roskaa – "Työ ei koskaan lopu"

Lue myös: Carmen Pekkarinen haluaa maailmasta puhtaamman ja kerää elokuussa 10 000 tupakantumppia 

Hämeenlinnaan Ilkka ja Kaija muuttivat vuonna 2014, ja kolmen vuoden aikana he keräsivät sieltä 245 200 tumppia ja 713 kassia muuta roskaa.

Hyvinkäälle he muuttivat vuonna 2017, jossa he ovat tähän mennessä kerääneet 154 000 tumppia ja 380 kassia roskaa.

Loput tumpit on kerätty ulkomailta.

Suomen lisäksi Ilkka ja Kaija ovat keränneet tumppeja ja roskia 11:stä muusta maasta, muun muassa Ranskasta, Puolasta, Saksasta ja Venäjältä.

Tumpit päätyvät tuhkakupin sijasta maahan. "Tupakoitsijat tupakoivat lenkkipoluilla tai paikoissa, joissa heidän ei tulisi tupakoida. Heidän tulisi käyttää minituhkista tai hakeutua oikeaan paikkaan tupakalle", Ilkka Erkkilä sanoo.

Roskatiedot merkitään muistiin

Kaijan ja Ilkan keräämien roskien määrät ovat päätähuimaavia. Keräämiensä roskien tiedot ja lukemat he kirjaavat ylös lokikirjaan.

Tällä hetkellä käytössä on 17. lokikirja.

– Meillä on paksu vihko, johon merkitsemme tarkkaan, mitä on tapahtunut, mitkä reitit olemme kulkeneet, miten paljon aikaa on kulunut ja minkälaisia tapaamisia ihmisten kanssa on ollut, Ilkka kertoo.

Tumppien lasku sujuu molemmilta kouliintuneella rutiinilla. Tumppi lasketaan nostohetkellä.

– Joskus lasken saksaksi, ruotsiksi, englanniksi, ranskaksi tai venäjäksi – tai sitten ihan suomeksi, Ilkka sanoo.

Taustalla huoli ympäristöstä

Syy tumppien ja roskien keräämiseen löytyy halusta suojella ympäristöä.

– Täällä on jokainen vain vieraana vuorollaan. Me haluamme jättää lapsillemme, lastenlapsillemme ja tuleville sukupolville tämän maapallon vähän paremmassa hapessa, Ilkka sanoo.

Kaija on iloinen siitä, että tietoisuus maapallon tilasta on lisääntynyt, ja keskustelua siitä käydään aktiivisesti.

– On mukavaa, että kun me liikumme tuolla ulkona, ihmisten silmät aukeavat ympäristön roskalle. Monet sanovat sitten laittavansa omat roskat sinne minne kuuluu, Kaija sanoo.

Kaikilta toisten roskien siivoaminen ei suju, Kaija tietää.

– Se on monelle kynnys, että uskaltaa mennä keskelle kaupunkia ihmisten sekaan ja nostaa toisten roskia maasta.

Maastosta löytyy monenlaista roskaa.

Päättäjiltä toivotaan huomiota

Kaijan ja Ilkan tavoitteena on saada suomalaiset havahtumaan roskaamiseen.

Sen lisäksi heille tärkeää on päättäjien huomio.

– Haluamme, että päättäjät huomioivat roskaamisen. Esimerkiksi presidentti on suositellut roskakävelyä. Me toivomme, että kaupunkien johtajat kiinnittäisivät aiheeseen huomiota, Kaija sanoo.

Myös oikeanlaisella kaupunkisuunnittelulla on merkitystä. Joskus roskikset ovat väärissä paikoissa tai niitä ei ole ollenkaan.

– Tampereellakin oli pitkiä pätkiä, joissa ei ollut ensimmäistäkään roskista, Ilkka sanoo.

Ilkka ja Kaija ovat keränneet satoja tupakkarasioita. – Tupakkarasia on kuiva roska, jonka voisi hyvin pitää vaikka taskussa, Kaija sanoo.

Nuuskarasioita ja take away -kuppeja

Kun ulkona kiertää keräämässä roskaa, vastaan tulee monenlaista roinaa.

Kaija kertoo kiinnittäneensä huomiota take away -kulttuuriin, jonka seurauksena autoista heitellään pahvimukeja ja muita roskia. Myös karkkipapereita löytyy paljon.

– Aika surutta löytyy kaikennäköstä vaatekappaletta. Samoin löytyy tyhjiä tupakkarasioita, joita olemme keränneet satoja. Nuuskarasioita alkaa myös olemaan aika paljon, vaikka Suomessa ei myydä Nuuskaa, Kaija sanoo.

Kohti miljoonaa tumppia

Kaija ja Ilkka saavuttavat yhden etapin elokuun 28. päivä, kun he keräävät Helsingistä 700 000. tupakantumppinsa.

Kovalla työllä saavutettua tasalukua he juhlistavat Eduskuntatalon rappusilla.

Keräys ei kuitenkaan 700 000 tumppiin lopu, vaan työ jatkuu kohti seuraavia satojatuhansia ja miljoonan rajapyykkiä.

– Jotkut kysyvät, että mitä tuo hyödyttää, kun tuo ei koskaan lopu. Ei mikään työ koskaan lopu. Vertaan tätä mihin tahansa työhön, että vaikka kuinka teet niin ei se millään lopu, Kaija sanoo.