Hyvinkääläiset Ilkka ja Kaija Erkkilä tekevät tosissaan työtä puhtaamman ympäristön puolesta. Pariskunta on kerännyt luonnosta pian 700 000 tupakantumppia.
Tarkalleen tupakantumppeja on noukittu maasta 699 800. Sen lisäksi kaksikko on siivonnut pois 1930 muovikassillisen edestä roskaa.
Ilkka ja Kaija tekevät neljä kertaa viikossa keräyslenkin, jolla he viettävät yleensä kaksi tuntia. Keskimääräinen saalis on molemmille tuhat tumppia ja yksi kassi roskaa.
– Alle tuhannen ei lähdetä kotimatkalle. Enimillään olen kerännyt 3 000 tumppia yksin, Ilkka kertoo.
Kaikki alkoi Tampereelta
Kaikki alkoi seitsemän vuotta sitten, kun Ilkka ja Kaija muuttivat Nurmijärveltä Tampereelle vuonna 2011.
Uudesta asunnosta Ratinanrannassa oli kaunis näkymä Pyhäjärvelle. Toisella puolen asuntoa tilanne ei kuitenkaan ollut sama.
Keittiön ikkunasta näkyi Tampereen valtatien ja stadionin välinen viherkaistale, joka oli täynnä roskaa.
– Sanoin Kaijalle, että anna minulle pari muovikassia, niin vedän tuon baanan puhtaaksi. Niin tapahtui, ja siitä kaikki lähti, Ilkka kertoo.
Roskien keräystä myös ulkomailla
Tampereella pariskunta ehti asua lähes kaksi ja puoli vuotta. Siinä ajassa he keräsivät 245 200 tupakantumppia ja 634 kassillista roskaa.
– Ajattelimme, että kun meillä on näin kaunis koti ja uusi ympäristö, pidämme reviirin puhtaana. Aina kun lähdimme johonkin asioille kaupungille, vedimme baanan puhtaaksi, Ilkka sanoo.
Lue myös: Carmen Pekkarinen haluaa maailmasta puhtaamman ja kerää elokuussa 10 000 tupakantumppia
Hämeenlinnaan Ilkka ja Kaija muuttivat vuonna 2014, ja kolmen vuoden aikana he keräsivät sieltä 245 200 tumppia ja 713 kassia muuta roskaa.
Hyvinkäälle he muuttivat vuonna 2017, jossa he ovat tähän mennessä kerääneet 154 000 tumppia ja 380 kassia roskaa.
Loput tumpit on kerätty ulkomailta.
Suomen lisäksi Ilkka ja Kaija ovat keränneet tumppeja ja roskia 11:stä muusta maasta, muun muassa Ranskasta, Puolasta, Saksasta ja Venäjältä.
Roskatiedot merkitään muistiin
Kaijan ja Ilkan keräämien roskien määrät ovat päätähuimaavia. Keräämiensä roskien tiedot ja lukemat he kirjaavat ylös lokikirjaan.
Tällä hetkellä käytössä on 17. lokikirja.
– Meillä on paksu vihko, johon merkitsemme tarkkaan, mitä on tapahtunut, mitkä reitit olemme kulkeneet, miten paljon aikaa on kulunut ja minkälaisia tapaamisia ihmisten kanssa on ollut, Ilkka kertoo.
Tumppien lasku sujuu molemmilta kouliintuneella rutiinilla. Tumppi lasketaan nostohetkellä.
– Joskus lasken saksaksi, ruotsiksi, englanniksi, ranskaksi tai venäjäksi – tai sitten ihan suomeksi, Ilkka sanoo.
Taustalla huoli ympäristöstä
Syy tumppien ja roskien keräämiseen löytyy halusta suojella ympäristöä.
– Täällä on jokainen vain vieraana vuorollaan. Me haluamme jättää lapsillemme, lastenlapsillemme ja tuleville sukupolville tämän maapallon vähän paremmassa hapessa, Ilkka sanoo.
Kaija on iloinen siitä, että tietoisuus maapallon tilasta on lisääntynyt, ja keskustelua siitä käydään aktiivisesti.
– On mukavaa, että kun me liikumme tuolla ulkona, ihmisten silmät aukeavat ympäristön roskalle. Monet sanovat sitten laittavansa omat roskat sinne minne kuuluu, Kaija sanoo.
Kaikilta toisten roskien siivoaminen ei suju, Kaija tietää.
– Se on monelle kynnys, että uskaltaa mennä keskelle kaupunkia ihmisten sekaan ja nostaa toisten roskia maasta.
Päättäjiltä toivotaan huomiota
Kaijan ja Ilkan tavoitteena on saada suomalaiset havahtumaan roskaamiseen.
Sen lisäksi heille tärkeää on päättäjien huomio.
– Haluamme, että päättäjät huomioivat roskaamisen. Esimerkiksi presidentti on suositellut roskakävelyä. Me toivomme, että kaupunkien johtajat kiinnittäisivät aiheeseen huomiota, Kaija sanoo.
Myös oikeanlaisella kaupunkisuunnittelulla on merkitystä. Joskus roskikset ovat väärissä paikoissa tai niitä ei ole ollenkaan.
– Tampereellakin oli pitkiä pätkiä, joissa ei ollut ensimmäistäkään roskista, Ilkka sanoo.
Nuuskarasioita ja take away -kuppeja
Kun ulkona kiertää keräämässä roskaa, vastaan tulee monenlaista roinaa.
Kaija kertoo kiinnittäneensä huomiota take away -kulttuuriin, jonka seurauksena autoista heitellään pahvimukeja ja muita roskia. Myös karkkipapereita löytyy paljon.
– Aika surutta löytyy kaikennäköstä vaatekappaletta. Samoin löytyy tyhjiä tupakkarasioita, joita olemme keränneet satoja. Nuuskarasioita alkaa myös olemaan aika paljon, vaikka Suomessa ei myydä Nuuskaa, Kaija sanoo.
Kohti miljoonaa tumppia
Kaija ja Ilkka saavuttavat yhden etapin elokuun 28. päivä, kun he keräävät Helsingistä 700 000. tupakantumppinsa.
Kovalla työllä saavutettua tasalukua he juhlistavat Eduskuntatalon rappusilla.
Keräys ei kuitenkaan 700 000 tumppiin lopu, vaan työ jatkuu kohti seuraavia satojatuhansia ja miljoonan rajapyykkiä.
– Jotkut kysyvät, että mitä tuo hyödyttää, kun tuo ei koskaan lopu. Ei mikään työ koskaan lopu. Vertaan tätä mihin tahansa työhön, että vaikka kuinka teet niin ei se millään lopu, Kaija sanoo.