Helsinkiläinen superdyykkari elää käytännössä pelkästään jäteastioista dyykatulla ruoalla. Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran syyskuussa 2025.
Helsinkiläinen Teemu Arppe, 42, on jo vuosien ajan harrastanut aktiivisesti roskisdyykkaamista. Onnen tongintaa -blogiakin pitävä Arppe on muodostanut itselleen taiteilijanimen Onni Tonkija, joka viittaa roskiksista etsittäviin aarteisiin.
Kemianopettajana työskentelevä Arppe haluaa dyykkaamalla vähentää ruokahävikin määrää, kun hän ottaa käyttöön muiden ihmisten tuottamaa hävikkiä.
MTV Uutiset haastatteli Arppea alun perin vuonna 2020 ja lähti Onni Tonkijan matkaan aarteenetsintään. Tuolloin erään taloyhtiön jäteastialta lähti mukaan muun muassa sushirasia.
Raakaa kalaa sisältänyt löytö vaikuttaa maallikon korvaan arveluttavalta, mutta Tonkijalla on vakiintuneet käytännöt tuotteiden syömäkelpoisuuden selvittämiseen. Ensin tutkitaan, sitten nuuhkitaan ja lopulta vielä maistetaan.
Lue myös: Espooseen avautui kauppa, jossa myydään poikkeuksellisen halpaa ruokaa – asiakasryntäys
Dyykkausta nyt myös kauppojen jäteastioilla
Päätimme hävikkiviikon kunniaksi selvittää, mitä roskisdyykkaamiselle ja Teemu Arpelle eli Onni Tonkijalle kuuluu nyt, yli viisi vuotta tuota haastattelua myöhemmin.
Aiemmin Arppe dyykkasi lähinnä taloyhtiöiden jäteastioista, mutta nykyään hän tekee löytöjä myös kauppojen roskiksista.
Hän arvelee hävikin määrän vuosien aikana hieman vähentyneen ainakin taloyhtiöissä ja Tonkijan "luottopäiväkodissa". Kaupoissa sen sijaan on yleistynyt ilmiö, jossa jäteastioihin pääsy estetään esimerkiksi lukoilla tai porteilla.
– Koko ajan dyykkauspaikkojen määrä vähenee. Mutta kyllä niitä on, jos vain tietää, mistä etsiä.
Tarkkoja paikkoja ei julkisesti paljasteta, mutta dyykkauspiireissä niitä kyllä jaetaan luotetuille ihmisille.
Elää pelkästään dyykatulla ruoalla
Vuonna 2021 Teemu Arppe kokeili elää pelkästään dyykatulla ruoalla ja myös onnistui tiukassa tavoitteessaan. Kokeilun jälkeen harrastuksesta tuli viimeistään elämäntapa.
– En oikeastaan osta juuri mitään ruokaa. Ehkä kerran vuodessa saatan käydä ravintolassa, ja joskus joku voi tarjota jotain ostettua ruokaa.
Arppe ei ole laskenut sen tarkemmin säästettyjä rahasummia. Onni Tonkijan someseuraajat saattavat kuitenkin joskus mielenkiinnosta selvittää ruokien arvon dyykkaussaaliskuvan perusteella.
– Vastikään joku laski ruokien arvoksi 184 euroa. Sen verran olisin säästänyt yhdessä yössä, jos olisin samat ruoat S-kaupasta ostanut.
Miten vatsa kestää vuoden vanhaa pekonia?
Monia saattaa mietityttää, miten kenenkään vatsa voi kestää jäteastiasta poimitun ja mahdollisesti viimeisen käyttöpäivän ylittäneen ruoan syömistä. Kuten Arppe jo vuonna 2020 MTV Uutisille kertoi, homma vaatii toki hieman suolistolta tottumista.
– Voin syödä todella vanhojakin tuotteita, sellaisia jotka ovat olleet pitkään lämpimässä. Suolistoni on tottunut monipuoliseen bakteeristoon.
Mies on dyykannut kalasushin lisäksi muun muassa jauhelihaa helteisinä kesäpäivinä. Vastikään hän söi yli vuoden vanhaa pekonia.
– Pekonissakin on niin paljon säilöntäaineita. Aistit ovat todella tärkeitä. En syö mitään pahanmakuista.
Arppe muistuttaa myös aivojen ja suoliston yhteydestä: hän ei pelkää vanhan ruoan syömistä.
– Silloin aivot eivät anna viestiä, että nyt on tulossa vaarallista ruokaa. Kerran minua hieman arvelutti erään ruoan syömäkelpoisuus, ja se kostautui heti. Sen takia oli pari tuntia vähän vatsanväänteitä.
Lue myös: Voiko vanhentunutta ketsuppia tai säilyketonnikalaa vielä syödä? Asiantuntija vastaa
Ei sovi aivan kaikille
Dyykkaamista suunnittelevan on silti hyvä tiedostaa mahdolliset riskit – eikä homma sovi aivan kaikille. Arppe ei suosittele vanhentuneen ruoan syömistä esimerkikiksi ihmisille, joilla on alentunut vastustuskyky.
– Jos on vastustuskyvyssä heikkouksia, niin ei kannata esimerkiksi kovin vanhaa graavilohta syödä.
Joissain ruoissa on myös botulismiriski. Botulismi on kuitenkin erittäin harvinainen, joskin hengenvaarallinen ruokamyrkytys.
Päiväysten kanssa voisi höllätä
Yleisesti superdyykkari kuitenkin kannustaa ihmisiä hölläämään parasta ennen- ja viimeinen käyttöpäivä -merkintöjen suhteen. Arppe ihmettelee, miksi esimerkiksi kaupan valmiiseen vispipuuroon lätkäistään viimeinen käyttöpäivä.
– Tuskin se on sellainen ruoka, joka voi aiheuttaa vakavaa terveysvaaraa.
Arpelle dyykkaaminen on paitsi tapa ruokkia itsensä myös henkisen hyvinvoinnin työkalu.
– Kyllä melkein päivittäin on pakko päästä dyykkaamaan, se on myös mielenterveydelleni todella tärkeä juttu.
