Lähivuosikymmeninä yhä monipuolisemmat robotit valloittavat yhä monimutkaisempia ympäristöjä, kuten ihmisten koteja. Tätä varten koneiden täytyy oppia ympäristön havainnointia, esineiden käsittelyä ja päättelyä ihmisten tavoin.

Aalto-yliopistossa näitä mahdollisuuksia kartoittaa Älykäs robotiikka -tutkimusryhmä, jonka johtajana toimii automaatiotekniikan professori Ville Kyrki.

– Suurin tutkimamme kokonaisuus koskee robotteja ja hyvinvointipalvelujen tulevaisuutta. Visiomme on, että kymmenen vuoden päästä robotit ovat jo auttamassa palveluiden tuottamisessa esimerkiksi ikääntyville, kertoo Kyrki.

Suomessa on jo käynnissä useita erilaisia hoiva-alan robottikokeiluja.

– Robottien avulla pyritään tukemaan vanhusten kotona asumista tai auttamaan heitä olemaan aktiivisia palveluasumisessa. Esimerkiksi Lahdessa on parhaillaan kokeiluja useassa vanhusten asumisyksikössä, Kyrki sanoo.

Kaupungin vanhukset ovat esimerkiksi jumpanneet hoivarobotin johdolla. Kaksi vastaavaa, ihmismäistä Zora-robottia on tänä vuonna käytössä myös kymmenessä helsinkiläiskoulussa, joissa lapset opettelevat niiden avulla ohjelmointia.

Lisää kilpailukykyä

Robotiikka on yhtenä osana mukana hallituksen digitalisaatiokärkihankkeessa. Hallitus katsoo, että robottien avulla voidaan nostaa suomalaisen teollisuuden, palvelualojen sekä tietotyön tehokkuutta ja kilpailukykyä.

Hankkeen vastuuministeri Anne Berner (kesk.) sanoo, että robotisaation myötä Suomessa varmasti menetetään työpaikkoja, mutta myös uusia syntyy.

– Näinhän on historiassa aina ollut teollisuuden murroskohdissa. Tällä hetkellä robotisaatiota on laajasti paitsi teollisuudessa, myös palveluissa, kuten terveys- ja lääkealalla. Robotisaatiolla voi mahdollistaa esimerkiksi lääkeannostelua vanhuksille ja vaikeasti sairaille, liikenne- ja viestintäministeri kertoo.

Professori Kyrki sanoo, että robotit vähentävät suoraan ainakin sellaisia teollisuuden työtehtäviä, jotka ovat toistuvia, raskaita ja vaarallisia. Työpaikkoja robotit lisäävät hänen mukaansa siltä kantilta, että pitkälle viety automatisaatio mahdollistaa valmistavan teollisuuden toiminnan Suomessa ylipäänsä.

– Esimerkiksi Uudenkaupungin autotehdas ilmoitti hiljattain hankkivansa 250 uutta robottia. Jos teollisuuden automatisaatioaste ei ole korkea, meillä ei Suomessa yksinkertaisesti ole varaa siihen.

Yli lakiesteiden

Kyrki näkee robotisaatiolla paljon potentiaalia. Vaikka Suomessa ei ole ainakaan vielä kansainvälisesti merkittävää robottivalmistusta, on täällä professorin mukaan paljon alan vaatimaa teknistä osaamista.

Ministeri Berner pitää tulevaisuuden robotisointialana erityisesti liikennettä. Kehityksen tulppana saattavat tosin olla lakipykälät.

– Maailmalla käytössä olevista teknologioista vain muutamat ovat laillisia Suomessa, tähän on kiinnittänyt huomiota myös eduskunnan tulevaisuusvaliokunta.

Bernerin mukaan uuden teknologian potentiaali pitäisikin pystyä huomioimaan lainsäädännössä ennakoivasti.

– Hyvä esimerkki tästä ovat miehittämättömät lennokit ja kuvauskopterit, joita varten ei vielä viitisen vuotta sitten ollut lainsäädäntöä.