Tiesitkö: Tämä on erikoisin paikka, missä Suomi ja Neuvostoliitto sotivat

Tänä päivänä Bengtskärin majakka kohoaa ylväänä vasten sinistä merta. Majakanhoitaja Paula Wilson kertoo, että 13−15 000 turistia käy vuosittain ihastelemassa historiallista merimerkkiä.

Ja historiaa vuonna 1906 valmistuneella Saaristomeren kaunokaisella riittää. Kenties vaikuttavin − ja tuhoisin − selkkaus ajoittuu jatkosodan alkuun.

− Neuvostoliitolla oli tuolloin laivastotukikohta Hangossa. Kun sota alkoi, taistelut käynnistyivät Hangon rintamalla. Bengtskärin majakan 52-metrinen torni oli suomalaisille hyvä tähystys- ja tulenjohtopaikka. Sen takia venäläiset päättivät tuhota majakan, Wilson kertoo.

Hyökkäys saarelle

Vastapuolen suunnitelmana oli nousta maihin yllättäen, vallata majakka ja räjäyttää se. Taistelusta kehkeytyi dramaattinen yhteydenotto, joka kesti kaksi päivää.

− Taisteluun osallistui noin 1 500 miestä kaikissa aselajeissa. Mukana olivat Neuvostoliiton ja Suomen laivastot, ilmavoimat sekä rannikkotykistöt, Wilson kertoo.

Suomi jäi 38 sotilaallaan alivoimaan, kun sata venäläistä tuli maihin. Venäläiset onnistuivat etenemään aina majakan alimpaan kerrokseen.

Siihen tie kuitenkin katkesi, sillä suomalaiset saivat avukseen 70 sotilaan täydennysjoukon, joka puhdisti alakerran venäläisistä. Tiukka taistelu koitui lopulta Suomen voitoksi.

− Yksikään maihin nousseista venäläisistä ei päässyt takaisin Hankoon. Suurin osa kaatui, ja loput otettiin vangeiksi.

Ensimmäinen meritaistelu

Bengtskärin taistelussa kaatui kaikkiaan 32 suomalaista ja arviolta yli sata venäläistä. Majakan julkisivut ja ympäröivät kalliot vaurioituivat ja ulkorakennukset paloivat poroksi. Lisäksi pommikoneen osuma aiheutti asuinrakennukseen suuret vauriot. Majakan torni pysyi pystyssä läpi taisteluiden.

− Kyseessä oli ensimmäinen meritaistelu, ja voitolla oli suuri merkitys suomalaisten moraalille. Bengtskär oli myös harvoja taistelutantereita, joka sijaitsi Suomen rajojen sisäpuolella, Wilson sanoo.

Voiton taustalla Wilson näkee suomalaisten taistelutahdon sekä paikalle saadun vahdistuksen. Ensimmäisen maihinnousun jälkeen venäläiset eivät onnistuneet pääsemään saareen uudestaan.

− Venäläiset jättivät Hangon joulukuun alussa vuonna 1941, eli he eivät pystyneet pitämään tukikohtaansa. Sen jälkeen Bengtskärin saari linnoitettiin ja vaurioita ryhdyttiin korjaamaan.

Wilsonille ja hänen miehelleen historiallinen majakka toimittaa kodin virkaa. Pariskunta tutustui majakkaan Turun yliopiston saaristoprojektin myötä 1990-luvun alussa.

− Bengtskär oli ollut tyhjänä 25 vuotta. Nyt se on kunnostettu ja me otimme mieheni kanssa vastuun majakan hoidosta.

Studio55.fi/Jenni Kokkonen