Hangon edustalla sijaitseva Bengtskärin majakka toimi sotanäyttämönä jatkosodan alussa heinäkuussa 1941. Aina majakan sisälle asti edenneisiin taisteluihin osallistui noin 1 500 miestä kaikissa aselajeissa.
Tänä päivänä Bengtskärin majakka kohoaa ylväänä vasten sinistä merta. Majakanhoitaja Paula Wilson kertoo, että 13−15 000 turistia käy vuosittain ihastelemassa historiallista merimerkkiä.
Ja historiaa vuonna 1906 valmistuneella Saaristomeren kaunokaisella riittää. Kenties vaikuttavin − ja tuhoisin − selkkaus ajoittuu jatkosodan alkuun.
− Neuvostoliitolla oli tuolloin laivastotukikohta Hangossa. Kun sota alkoi, taistelut käynnistyivät Hangon rintamalla. Bengtskärin majakan 52-metrinen torni oli suomalaisille hyvä tähystys- ja tulenjohtopaikka. Sen takia venäläiset päättivät tuhota majakan, Wilson kertoo.
Hyökkäys saarelle
Vastapuolen suunnitelmana oli nousta maihin yllättäen, vallata majakka ja räjäyttää se. Taistelusta kehkeytyi dramaattinen yhteydenotto, joka kesti kaksi päivää.
− Taisteluun osallistui noin 1 500 miestä kaikissa aselajeissa. Mukana olivat Neuvostoliiton ja Suomen laivastot, ilmavoimat sekä rannikkotykistöt, Wilson kertoo.
Suomi jäi 38 sotilaallaan alivoimaan, kun sata venäläistä tuli maihin. Venäläiset onnistuivat etenemään aina majakan alimpaan kerrokseen.
Siihen tie kuitenkin katkesi, sillä suomalaiset saivat avukseen 70 sotilaan täydennysjoukon, joka puhdisti alakerran venäläisistä. Tiukka taistelu koitui lopulta Suomen voitoksi.
− Yksikään maihin nousseista venäläisistä ei päässyt takaisin Hankoon. Suurin osa kaatui, ja loput otettiin vangeiksi.
