Tekoäly on tullut jäädäkseen, halusimme sitä tai emme.
On selvää, että se voi tarvittaessa olla hyvä renki, mutta huono isäntä. Miten siihen siis tulisi suhtautua ja kuinka tekoälyä voidaan hyödyntää?
Niin tekoälyä kuin meidän ihmisten ajattelua, käydään perusteellisesti läpi torstaina julkaistussa kirjassa Konemieli (Tammi, 2025).
Vuonna 2023 joukko tekoälyn asiantuntijoita, heidän joukossaan muun muassa Elon Musk, allekirjoitti kirjeen, jossa pyydettiin keskeyttämään tekoälyn kehittäminen puoleksi vuodeksi. Näin teknologiseen harppaukseen pystyttäisiin paremmin valmistautumaan.
Näin ei kuitenkaan käynyt. Nyt sitä ei oikein voi edes enää jarruttaa, sanoo kirjan kirjoittanut Aalto-yliopiston työelämäprofessori, tietokirjailija ja filosofi Lauri Järvilehto.
Hänen mukaansa ongelmia tulisi vastaan, jos nyt Yhdysvalloissa tekoälyn kehittämistä jarrutettaisiin. Kiina tai muut toimijat eivät jarruta.
– Pahimmassa tapauksessa kyberrikolliset voisivat mennä ohi. Eli näkisin, että meidän paras vaihtoehto olisi se, että tuetaan meidän eettisiä ja luotettavimpia kehittäjiämme, jotta se teknologia kehittyy hallitulla tavalla, Järvilehto sanoo.
Heikentääkö tekoälyn käyttö ajattelua?
Tekoälyn käyttäminen herättää myös huolta, mutta huolissaan on osattu olla ennenkin.
Jo antiikin aikana Platonin Faidros-dialogissa Sokrates oli huolissaan kirjoitustaidon lisääntymisen vaikutuksista nuoriin. Tuolloin epäiltiin, että se heikentää nuorten kykyä ajatella.
– Kaikki teknologia muuttaa ajattelua, mutta oikein käytettynä se voi myös muuttaa ajattelua parempaan suuntaan.
Järvilehdon mielestä tärkeintä on, että osataan tunnistaa ne käyttötarkoitukset, joissa tekoälystä on hyötyä, ja välttää niitä käyttötarkoituksia, joissa se ei toimi.
Tekoäly on jo koululaisten käsillä
Osa tekoälysovelluksista on jo helposti saatavilla.
Kouluissa tekoälystä on myös hyötyä. Kun sitä käytetään oikein, sen oppimiselle oiva paikka löytyy tietysti kouluista.
– Tekoälyä voi aivan varmasti käyttää sellaisella tavalla, että oma ajattelu heikentyy. Esimerkiksi jos muistamisen ulkoistaa tekoälylle, ei silloin muisti tietenkään kehity, sanoo Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n koulutuspolitiikan päällikkö Jaakko Salo.
Eli omaa kykyä ajatella ja päätellä asioita ei pitäisi ulkoistaa tekoälylle.
Parhaimmillaan tekoäly voi toimia oman ajattelun jatkeena ja sparrata esimerkiksi oppimisvajeen korjaamisessa, mutta toisaalta esseen kirjoittamiseen se ei sovellu.
– Se voi tosiaan heikentää oppimistuloksia ja generoida jotain puuta heinää, jolloin pahimmassa tapauksessa se koko essee voi saada hylsyn, Järvilehto sanoo.
Salo on Järvilehdon kanssa samoilla linjoilla, että lapsille ja nuorille on hyvä opettaa, miten uusia teknologian välineitä käytetään hyödyllisesti, kriittisesti sekä eettisesti.
– Tämmöistä ymmärrystä pitää olla, jotta siihen voidaan suhtautua kriittisesti ja, että jokainen oppii suojaamaan henkilötietojaan, Salo sanoo.
Opetushallitus on parhaillaan laatimassa kouluille tekoälysuositusta ja ohjeistusta. OAJ:ssa sitä pidetään erittäin tervetulleena, kunhan opettajille ja rehtoreille tarjotaan täydennyskoulutusta.