Tekevätkö kasvotatuoinnit ihmisen pelottavan näköiseksi? Yksi asia merkittävässä roolissa

Rikolliset ja merimiehet – siinä kansanryhmät, joille vanhempi polvi mieltää tatuoinnit. Vaikka tatuointi on aina ollut "outsider-juttu", sellaisen hankkiminen ei enää merkitse samanlaista kapinaa kuin aiempina vuosikymmeninä.

Pään alueen tatuoinnit ovat alkaneet yleistyä viimeisen viiden vuoden aikana. Tatuoija Kimmo Rosti helsinkiläisestä Vida Loca Tattoosta aavisti trendin jo ennen kuin se syntyi.

– Puhuin jo 1990-luvun lopulla kollegoiden kanssa, että pään alueen tatuoinnit tulevat räjähdysmäisesti lisääntymään, Rosti sanoo.

Hän on ollut alalla vuodesta 1988. Päätatuointeja hän on tehnyt jonkun verran; kaulan alueen kuvia tehdään enemmän.

– Netti vaikuttaa kaikkeen. Nopeammin nähdään, mitä maailmalla tapahtuu. Se näyttää runsaalta netissä: nähdään, että täällähän on paljon päässä tatuointeja, vaikkei tatuoitujen ihmisten määrä prosentuaalisesti olisi suuri.

Kasvojen tatuointi on näkyvä. Siitä tulee kantajalleen eräänlainen henkilöllisyystodistus, persoonan osa.

Idea ei ole uusi.

Tā moko

Tā moko kaiverrettiin ihoon pistämisen sijaan. Näin ihoon muodostui uria. Tā moko oli varattu korkean statuksen omaaville henkilöille. Tā mokoja tehdään myös nykyaikana, joko tatuoimalla tai perinteisellä tyylillä.


Maori-pomon muotokuva, 1905 

– Tyynellämerellä Maoreilla oli Tā moko -tatuointi. Se oli henkilöllisyystodistus, josta tunnistettiin päällikkö. Se kuului uskonnollisuuteen ja koko kulttuuriin, pyhään saagaan, Rosti kuvaa.

Tatuoinneista on tullut hyväksytympiä

Rikolliset ja merimiehet – siinä kansanryhmät, joille vanhempi polvi mieltää tatuoinnit. Rosti kertoo, että tatuointi on aina ollut outsidereiden, ulkopuolisten, juttu.

– Kun (Suomessa) puhutaan tatuoinneista, sanotaan, että se on merimiesten ja vankilakundien juttuja. Täällä tämä tarina on kestänyt pitkään. 1950–1960-luvulla tatuointi oli vanhassa lännessä työväenluokan merkki. 

1970–1990-luvulla tatuointeihin pukeutuivat rocktähdet. 2000-luvulla tatuointi oli jo eräänlainen menestymisen merkki – kapinallisuudella maustettuna. Esimerkiksi Ed Hardy, Michel Germain ja Diesel ovat julkaisseet tatuointitermein nimettyjä parfyymejä, joita valtaväestö ostaa. David Beckham varta vasten esitteli tyttärelleen Harperille omistettua tatuointia Intense Instinct -parfyymin mainoksessa. 

Kun maailman menestyneimpiin lukeutuva jalkapallotähti poseeraa mainoksessa tatuointi paljaana, se kertoo jo jotakin ihokuvien hyväksyttävyydestä.

Backpiece eli selkätatuointi

Tatuointi, joka peittää selän.

Sleeve, suom. hiha

Käsivarren tatuointi. Kun käsivarsi on kauttaaltaan tatuoitu, kyseessä on full sleeve.

Tatuoinneista on tullut hyväksytympiä, ja siksi kapinallisuus tatuoinneissa näkyykin paikan valinnassa: mitä kapinallisempi olet, sitä näkyvämmässä paikassa tatuointi on. Toistaiseksi tatuointi kasvoissa on vielä kapinallisuuden merkki. Sillä ylitetään tietty raja, jonka yli kaikki eivät tohdi astua.

– Kämmenselkä oli viitisen vuotta sitten. Nyt tatuointi siirtyy pään alueelle, silmäkulmaan ja muualle. Sillä näytät, että olet erilainen kuin muut tatuoidut ihmiset. Tatuointi siirtyy lähemmäs kasvoja, Rosti kuvaa.

Body suit

Tatuointi, joka peittää kehon. Liittyy vahvasti japanilaiseen tatuointiperinteeseen. Kämmenet ja kasvot jätetään tatuoimatta, jolloin body suitin voi piilottaa vaatteiden alle.


Mies esittelee tatuointejaan, 1993

Ihminen voi kuitenkin olla täydellisesti tatuointien peitossa ilman, että kukaan saa tietää sitä. Esimerkiksi body suit -tatuoinnit saa tarvittaessa piiloon, sillä ne eivät tule esiin hihojen tai kauluksen alta. Kun tällainen tatuoimattomalta vaikuttava henkilö riisuutuu, asun alla odottaa yllätys: koko kehon peittävä body suit.

– Henkilökohtaisesti itse pysyn sillä linjalla, että ne ovat niin sanotusti vain tatuointeja. Ei ole mitään tuomittavaa siinä, että on tatuointeja pään alueella tai kasvoissa, Rosti sanoo.

"Tatuoiminen sattuu aina"

Tärkein kysymys kasvojen ja pään tatuoimisesta on monelle tietenkin vanha klassikko: sattuuko se?

– Tatuoiminen sattuu aina. Sattuuko se enemmän? Se voi olla joillekin pelottavampaa, mutta se on yksilöllistä, Rosti sanoo.

Toisaalta tatuointineula saattaa puuduttaa hermopäitä, mikä osaltaan poistaa kipua. Jotkut kärsivät suuresti, jotkut eivät lainkaan. Kipu on yksilöllistä ja riippuu jopa päivästä.

– Keho joutuu sietämään kipua. On yksilöllistä, miten ihminen sen kokee. Ilman tatuoimistakin elimistö ei ole jatkuvasti yhtä vahva. Jos satutaan tatuoimaan heikolla hetkellä, se voi olla raskaampaa.

Onko tatuointi vaikeampaa tehdä päähän?

Tatuoiminen on aina vaikeaa ja tarkkuutta vaativaa. Se, onko pään ja kasvojen tatuoiminen erityisen hankalaa, riippuu tekijästä. Yhden tatuointityylin hallitseminen ei tarkoita, että hallitsisi myös muut tyylit. 

– Onko tatuointi vaikeampaa tehdä päähän kuin muualle? Se on kokemuksesta kiinni. Yleisesti voi sanoa, että jotta tatuoijan ammattiin pysyisi se tatsi, sitä pitää koko ajan pitää yllä, olla hereillä ja mielenkiintoa siihen, miten asioita tehdään, Rosti kuvaa

– Voi saman tien sanoa, että en tee ollenkaan tatuointeja päähän tai kaulaan. Se on erittäin hyvä varsinkin kokemattomalla tatuoijalla, jos ei ole varma, mitä osaa tehdä. Se on hyvä sanoa saman tien. Voi keskittyä ensin tekemään perinteisiä tatuointeja, ja mennä erikoisuuksiin myöhemmin.

Tatuoinnin malli suunnitellaan aina kehon osan mukaan: kehoa mitataan, suunnitellaan kuvan asettelu, mittasuhteet ja dynamiikka.

– Aihe ja mittasuhteet voidaan aina muokata siihen asentoon, että kuvan paras kohta ja keskifokus tulee kehossa oikealla tavalla esiin, Rosti sanoo.

Periaatteessa kaiken, mihin väri tarttuu, voi tatuoida. Esimerkiksi korvan.

– Pintaverisuonet vaikuttavat siihen. Väri voi pehmentyä todella paljon. Se leviää eikä ole niin terävä vuosien mittaan. Se voi tosin tapahtua monessa muussakin kohdassa ihoa, Rosti sanoo.

Myös huulen sisäpinnan voi tatuoida, mutta se ei välttämättä kestä: limakalvot uusiutuvat, kuva haalistuu ja saattaa lähteä kokonaan pois. Silmäluomenkin voi tatuoida. Se voi olla vaikeaa tai helppoa; kaikki riippuu henkilön silmäluomesta, tatuoijan taidoista ja tämän käsityksestä siitä, miten tatuointi tehdään. Lopputulos voi ihosta ja muista tekijöistä riippuen olla hyvin tarkka, tai uutenakin epäskarppi.

Esimerkiksi sormitatuointeja tehdään nyt paljon, mutta se, miltä ne näyttävät vuosien kuluttua, voi tulla yllätyksenä.

– Sormitatuointeja on älyttömästi netissä, mutta ne on tuoreena tehty. Onneksi on jonkin verran healed-kuvia, eli kun on juuri tehty, ja sitten sen jälkeen, kun ne ovat parantuneet. Ihmiset näkevät dramaattisen muutoksen, joka voi tapahtua, Rosti sanoo.

Tatuoinnin onnistumiseen vaikuttaa osaltaan iho, joka on kehon eri paikoissa erilaista. Päähän, ranteeseen ja selkään tatuoiminen on siis erilaista.

– Ihot ovat yksilöllisiä. Perusperiaate on, että lähdetään varovasti liikkeelle, oikealla tekniikalla ja oikealla mittasuhteella. Kyllä sen näkee, miten väri jää. Ja tatuointi, joka haalistuu, on parempi kuin tatuointi, johon tuli liikaa. Se on perussääntö. Jos tuli liikaa, se on siellä ikuisesti. Jos se haalistuu, ei tarvitse muuta kuin lisätä. Se on aina parempi.

Tatuoinnit eivät ole negatiivisia

"Tähtiä naamassa? Hui, miten pelottavaa! Varmaan tuo on joku ryöstäjä..."

Kun joku sanoo kasvotatuointeja pelottaviksi, kyse on Rostin mukaan ennakkoasenteesta. Sillä, joka pelkää kasvotatuointeja, ei luultavasti ole tatuointia kasvoissaan.

– Tatuoinnit eivät itsessään ole negatiivisia. Ihmiset lämpenevät omille leireilleen. Ihminen, jolla on tatuointeja naamassa ja se kohdataan kadulla – et sä oikeasti sitä pelkää enää, kun katsot Instagramista läpi (hashtagin) tattooface, Rosti toteaa.

Tatuointien sijaan kyse on tavallisesti jostakin muusta: ihmisen kasvot, silmät ja eleet kertovat, että hän on katsojan mielestä jotenkin pelottava tai epäilyttävä. Se taas ei liity mitenkään tatuointiin.

– Yksi, mikä vaikuttaa, ovat ihmisen kasvonpiirteet. Jos ihmisellä on pehmeät, lapsenomaiset kasvonpiirteet, se vaikuttaa. Silmillä on iso vaikutus. Se on merkittävä asia siinä, onko ihminen pelottavan näköinen tatuointien kanssa, Rosti kuvaa.

On tärkeää selvittää kasvotatuoinnin motiivi

Kun asiakas astuu liikkeeseen ja toivoo kasvotatuointia, toiveet kartoitetaan ja niistä keskustellaan. On tärkeää selvittää asiakkaan motiivi, varsinkin, jos hän on nuori.

– Tatuoinnit ovat yksilöllisyyden merkki lännessä. Lännessä ihmiset tatuoivat kasvoihin sen takia, että he etsivät identiteettiä.  Mutta tatuointi on niin pysyvä, että pientä malttia voi olla. Jos on aikuinen kaveri, niin se on eri asia. Mutta missä aikuisuuden raja menee? Rosti kuvaa.

– Aikuisuutta on se, että otat vastuun siitä, mitä teet. Tiedät, mitä olet tekemässä ja ymmärrät sen.

Parikymppinenkin voi olla täysin valmis kasvotatuointiin. Harkintaa kannattaa kuitenkin käyttää, jos tatuointia toivoo vain siksi, että saisi kavereiden hyväksyntää tai saisi olla "makeampi tyyppi". Lyhyesti: tatuointia ei kannata ottaa kasvoihin vain muodikkuuden takia.

– Ettei tulisi sellaisia, että myöhemmin kaduttaa. Ettei tarvitse miettiä, että olisi voinut vähemmänkin ottaa. Tämä ei tarkoita sitä, että kasvotatuoinneissa olisi vikaa. Missään tapauksessa en ole niitä vastaan, mähän teen tatuointeja.

Kasvotatuoinnin tekemisestä voi myös kieltäytyä. On parempi jättää tekemättä kuin tatuoida epävarmaa asiakasta.

– Silloin asiakkaan ei tarvitse vanhempana muistella, että hemmetti, tuli otettua, kuka sen teki. Minun ei tarvitse olla muistoissa siinä vaiheessa. En ole tyly, asiakaspalvelussa ei voi sanoa vain, että ”ei käy”. Annan neuvontaa, ja asiakas ehkä miettii, että okei, tämä ei tee minulle sitä tatuointia.

Siitä, kuka on sopiva ottamaan kasvotatuoinnin, ei ole olemassa absoluuttista totuutta. 

– Kun me aloitimme 1990-luvulta ja joku laittoi kuvan kaulaan, siitä sanottiin, että ihan kipeää touhua, Rosti vertaa.

Ennen tatuointi oli yksi kuva olkavarressa. Nykyään asiasta innostunut saattaa tatuoida ihonsa parissa vuodessa lähes täyteen. Niin sanotuilla vanhan liiton edustajilla kuvia on yleensä vähemmän.

Kumpikaan ratkaisu ei ole hyvä tai huono; ne ovat vain erilaisia lähestymistapoja.

Selvää on, että maailma on muuttunut. Tatuoinnit eivät enää ole vain merimiesten ja linnakundien yksinoikeus. Tämä kävi selväksi Helsingin vuoden 2016 Tatuointimessuilla.

– Poliisit tulivat messuille kävelemään haalareissaan, hihat ylhäällä, ja toisella on käsivarret tatuoitu. Tulivat katselemaan, etsimään uusia tatuointeja. Suomalainen poliisi, joka pysäyttää sut kadulla, voi nostaa hihat ylös – ja hänellä on tatuointeja. 

Miten tatuointitrendit ovat muuttuneet? Nainen otti sadan vuoden edestä tatuointeja:


Osittaiset lähteet: Amazon, Daily Mail

Lue myös:

    Uusimmat