Markku Pihlajan kuvapari todistaa, että kartonkijätteen saa halutessaan pakattua varsin pieneen tilaan. Litistämiseen käytetyt sekunnit maksavat itsensä takaisin, kun keräysastialla ei tarvitse ravata viikoittain.
Suuret pahvipakkaukset ovat valitettavan yleinen näky kartonkijätteen seassa. Litistämättömät roskat maitopurkeista televisiopakkauksiin vievät keräysastiassa tilaa muiden roskilta, kasvattavat taloyhtiön jätemaksuja ja lisäävät roskien kuljettamisesta aiheutuvia päästöjä.
Taloyhtiön puheenjohtajana toimiva helsinkiläinen Markku Pihlaja kertoo Facebookissa miettineensä useampaan otteeseen, miten saisi asukkaat tajuamaan, että kartonginkeräyksessä maksetaan pääasiassa pelkästä ilmasta.
Kerran kukkurallisesta keräysastiasta ärsyyntynyt Pihlaja päätti astua jätteiden sekaan ja kokeilla, kuinka paljon ne litistyvät pelkästään polkemalla. Jätekasa kutistui kolmasosaan.
Tempauksesta otettu kuva ei kuitenkaan tehonnut vaan lisävalistusta selvästi kaivattiin. Pihlaja keksikin osuvan keinon havainnollistaa, kuinka pieneen tilaan kartonkijätteen oikeasti saa mahtumaan, kun roskat litistää ja tiivistää toisen pahvipakkauksen sisään.
Kahden kuukauden pahvit kerralla pois
Pihlaja keräili kartonkijätteitään talteen parisen kuukautta. Hän säilöi roskia muutamassa paperikassissa osin litistettynä. Lopulta hän availi pahveja ja otti niistä kuvan.
Sitten alkoi litistämisprosessi.
– Oikeasti siinä menisi kymmenen sekuntia kerralla, mutta sain sitten tunnin verran niitä litistellä, Pihlaja kertoo MTV Uutisille.
Jos pahvivuoren olisi vienyt taloyhtiön kartonkikeräykseen sellaisenaan, se olisi täyttänyt neljänneksen tai kolmanneksen roska-astiasta. Tiiviiksi paketiksi litistettyinä kartongt mahtuivat kaupan paperikassiin.
