Jääkiekon maailmanmestari Timo Jutila on saanut painonsa hallintaan, mutta uranjälkeinen tyhjiö täyttyi "turpoamisella". Jutila kertoi painonhallinnastaan Huomenta Suomen Urheiluaamussa.
Jutila lopetti pelaajauransa vuonna 1999 ja sen jälkeen hän työskenteli muun muassa kommentaattorina sekä Suomen maajoukkueen joukkueenjohtajana. Elopainoa kertyi pelien loputtua.
– Sanotaanko silleen, että tuli aika tyhjiö siihen. Meni aika kauan ennen kuin pystyi tavallaan itselleen myöntämään, että se (ura) on ohi. Sitä siirteli asioita ja sitten pääsi turpoamaan. Tekeminen ja liikkuminen vaan jäi, Jutila muisteli.
Jutila sanoo, että hänellä meni pitkään ennen kuin hän pystyi myöntämään rehellisesti, että itsensä pitää potkia liikkeelle. Lopullinen päätös tapahtui saunanlauteilla, entisen huippupelaajan Jari Grönstrandin tuella.
– Oltiin Grönan kanssa saunassa, oltiin kyllä rillatuki sitä ennen. Siinä puhuttiin – paljon siitä oli puhuttu aikaisemminkin – mutta ei tavallaan vaan myöntänyt sitä. Se on fakta, että on koko elämänsä liikkunut pennusta asti, kaikenmaailman juttuja tehnyt ja sitten se vaan yhtäkkiä jäi. Sitten sen myönsi itselleen ja sai langan päästä kiinni. Sitten huomasi, että on kiva hikoilla muutakin kuin saunassa, Jutila sanoi.
Hyvinvoinnin suurlähettilääksi usein nimitetty Matti Heikkilä on kuullut monta vastaavaa tarinaa urheilu-uran jälkeisiltä ajoilta.
– Urheilijan elämä on organisoitua, johdettua ja siinä on selkeät ohjeet. Sitten kun se yhtäkkiä loppuu, eikä siihen valmistudu, käy juuri niin kuin Jutille, putoaa tyhjän päälle. Ei ole osaamista rakentaa normaalia arkea, sitä jää soutamaan ja huopaamaan eikä löydä identiteettiä itselleen siinä elämäntilanteessa, Heikkilä totesi.