Suomessa ulko-ovi aukeaa tyypillisesti ulospäin, kun taas joissakin muissa maissa sisäänpäin, mutta miksi?
1700–1800-luvuilla suomalainen joulukirkko ei ollut täysin vaaraton tilaisuus. Viidessä pakokauhussa vuosien 1760 ja 1882 välillä tukehtui tai ruhjoutui kuoliaaksi 95–97 ihmistä, todennäköisimmin 96.
Kaikissa tapauksissa pakokauhu seurasi palohälytyksen huutamisesta. Hälytyksistä yksi oli avoimen ilkivaltainen ja kaksi muutakin tyhjästä tekaistuja, mutta tuntemattomasta syystä. Kaksi taas oli sinänsä oikeisiin havaintoihin perustuvia, mutta ennenaikaisia.
Pahimmassa onnettomuudessa Sortavalassa 1843 kuoli kerralla 54 henkeä. Onnettomuuksien seurauksena valtiovalta antoi Suomessa määräyksen, että ulko-ovien on auettava ulospäin. Tällöin väkijoukon paine ei salpaa ovia edeltään kiinni.
Pakokauhuista kerrotaan erittäin seikkaperäisesti Ylen kuusi vuotta sitten julkaisemassa artikkelissa. Aiheeseen voi tutustua myös Wikipediassa, joka viittaa Ylen lisäksi muun muassa Palontorjunta-lehdessä 2002 julkaistuun artikkeliin sekä professori Ilkka Mäntylän kirjoittamiin historiateoksiin.
Ensimmäinen joukko-onnettomuus tapahtui Kuopiossa
Ensimmäinen Suomesta tunnettu joulukirkko-onnettomuus sattui Ylen mukaan 1669 Kuopiossa, kun ehtoollispöytään rynnännyt väki talloi yhden naisen kuoliaaksi. Varsinaista ryminää ja pakokauhuja sanan kirjaimellisessa mielessä saatiin kuitenkin odottaa 1700-luvun loppupuolelle.
