Kolmekymmentä vuotta sitten, 1. joulukuuta vuonna 1991, kansanäänestyksessä Ukrainan kansa kannatti Neuvostoliitosta irtautumista. Ukrainan irtaantumisella Neuvostoliitosta oli seurauksia, joista kiistellään yhä tänäkin päivänä.
Kansanäänestyksen tulos todentui itsenäisyysjulistuksen muodossa elokuun 24. päivä 1991. Ja lopullinen silaus erolle oli Neuvostoliiton romahdus saman vuoden joulukuun lopussa.
Hampaankoloon jäi, kuten eroissa monesti, kuitenkin jotakin, mikä vaikuttaa edelleen Ukrainan ja Venäjän väliseen suhteeseen.
– Krimin kysymys jäi hiertämään Ukrainan ja Venäjän välejä. Krimillä on ollut perinteisesti Venäjän sotilaslaivastotukikohta. Siitä ei saatu aikaan molempia puolia tyydyttävää ratkaisua, sanoo Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro.
Pikakelaus 2010-luvulle: Venäjä miehitti Ukrainaan kuuluneen Krimin niemimaan laittomasti vuonna 2014. Konflikti jatkuu yhä aktiivisena kahdeksatta vuotta.
– Neuvostoliiton hajoaminen ja Ukrainan itsenäistyminen ei tarkoita, että tilanteen olisi väistämättä tarvinnut ajautua tämäntyyppiseen konfliktiin. Matkan varrella on tehty paljon valintoja ja poliittisia päätöksiä, jotka ovat johtaneet tähän tilanteeseen.
Itä-Ukrainan sodan tapahtumat ovat Kangaspuron mukaan toimineet lähtölaukauksena kehitykselle, joka on jatkunut nykypäivän tulenarkaan tilanteeseen saakka.
– Tilanteen ratkaisematta jääminen näkyy nyt ikään kuin koko ajan kumuloituvassa sekä poliittisessa että sotilaallisessa jännityksessä, Kangaspuro sanoo.
Lue lisää: Putin pelaa poliittista uhkapeliä Ukrainan rajalla – Kuinka todennäköinen Venäjän uusi hyökkäys olisi?
Helppoa tietä ulos ei ole
Venäjän sotilaallisen läsnäolon lisääntyminen tänä vuonna Ukrainan rajalla on herättänyt länsimaissa spekulaatioita siitä, häämöttääkö edessä uusi hyökkäys maahan.
Vaikka uutta hyökkäystä ei todellisuudessa tapahtuisi, olennainen kysymys lienee, miten kytevä tuli sammutetaan, ennen kuin se leimahtaa jälleen liekkeihin.
– Poliittisen ratkaisun löytyminen on ehkä vain etääntynyt horisonttiin. Toiveena olisi, että keskusteluissa ainakin pysäytettäisiin tämä syöksykierre.
Kangaspuron mukaan jännitteisimmästä tilanteesta ulospääsy edellyttäisi keskusteluyhteyttä Venäjän ja Yhdysvaltojen välillä. Kummankin maan julkituomat sotiaalliseen turvallisuuteen liittyvät huolet tulisi ottaa vakavasti, hän sanoo.
Keskusteluihin olisi hyvä saada myös muita keskeisiä Euroopan valtioita, toki myös Ukraina itse. Nopeasti solmua tuskin tullaan avaamaan, Kangaspuro arvioi.
– Jos löydettäisiin edes ratkaisu, johon kaikki ovat pikkuisen tyytymättömiä, niin se voisi olla kestävin kompromissi.
Maailman katse kohdistuu tiistaina presidenttien Joe Biden ja Vladimir Putin videotapaamiseen.