Venäjä on lisännyt sotilaallista läsnäoloaan Ukrainan rajalla, mikä on herättänyt länsimaissa huolta mahdollisesta hyökkäyksestä.
Kuinka todennäköisenä Venäjän hyökkäystä Ukrainaan voidaan pitää?
– Ei se ehkä kaikista todennäköisin vaihtoehto juuri tällä hetkellä ole. Uskon, että poliittinen tie ja keskustelut käydään ensin loppuun asti, sanoo johtaja Markku Kangaspuro Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutista.
Jännite Ukrainan rajalla on kasvanut, kun Venäjän presidentti Vladimir Putin vaati tällä viikolla takuita Naton itälaajenemisen lopettamisesta.
Ukrainan ulkoministeri kehotti Yhdysvaltoja liittolaisineen olemaan hyväksymättä vaatimuksia.
Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin ja Putinin on määrä keskustella ensi viikon tiistaina videopuhelun välityksellä, ja aihelistalla on luonnollisestikin Ukraina.
Kangaspuro pitää presidenttien keskusteluyhteyden ylläpitämistä positiivisena, vaikka ei uskokaan suurien ratkaisujen syntymiseen.
Tärkeintä on tilanteen kärjistymisen estäminen, mistä ei kuitenkaan ole täysiä takeita.
– Ehkä pahimpia uhkia voitaisiin loiventaa, lieventää tai jopa poistaa. Ainakin mahdolliset virhetulkinnat voitaisiin välttää, hän sanoo.
Yhdysvallat ja Nato ovat varoittaneet Venäjää toimimasta Ukrainaa vastaan. Biden on sanonut aikovansa tehdä Venäjälle "hyvin, hyvin vaikeaksi" toteuttaa hyökkäys Ukrainaan.
Lue lisää: Näin Niinistö kommentoi Putinin Nato-puheita STT:lle: "Jäsenyyksistä päättäminen on hakijamaan ja Naton jäsenmaiden välinen asia"
Putinin uhkapeliä Ukrainan rajalla
Venäjän hyökkäys Ukrainaan olisi Putinille massiivisessa mittaluokassa tapahtuvaa uhkapeliä, Kangaspuro arvioi.
– Se olisi dramaattinen asia ja aiheuttaisi massiivisen vastareaktion. Venäjä vahingoittaisi ihan toisella tavalla omia taloudellisia sekä poliittisia interessejään, kuin mitä se on tähän asti tehnyt. Hinta olisi erittäin kova taloudellisesti ja inhimillisesti, Kangaspuro sanoo.
Kangaspuro arvioi, että hyökkäyksen myötä esimerkiksi Nord Stream 2 -kaasuputken käyttöönotto voitaisiin todennäköisesti unohtaa.
Johtaja muistuttaa, että Ukrainan armeija on nyt huomattavan paljon valmiimpi puolustamaan maataan, kuin vuoden 2014 Krimin valtauksen aikaan. Tämä tarkoittaisi todennäköisesti Venäjälle laajempia miestappioita.
Lisäksi oma kysymyksensä on, millainen olisi venäläisten kansalaisten mielipide sotatoimista, sillä jotkut pitävät ukrainalaisia "veljeskansana".
– On vaikea perustella sotatoimien aloittamista tällaista maata vastaan.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
2:06
Laajamittaisen eskalaation uhka ilmassa
Venäjän joukkoja on avoimesti liikutettu Ukrainan rajan tuntumaan jo keväällä, mutta vasta viime aikoina toiminta on tapahtunut salamyhkäisemmin.
Ukrainan arvion mukaan Venäjä on kasannut maiden rajalle yli 90 000 sotilasta, mitä pidetään merkkinä "laajamittaisen eskalaation" mahdollisuudesta jo alkuvuodesta 2022.
Yhdysvallat ei ole esittänyt julkista arviota joukkojen määrästä.
– Tarpeeksi aiheuttamaan paljon huolta. Jatkamme tarkkailua, totesi kenraali Mark Milley aiemmin tällä viikolla.
Washington Post -lehden haastatteleman nimettömän Yhdysvaltain tiedustelulähteen mukaan Venäjän mahdollinen hyökkäys Ukrainaan voisi tapahtua ensi vuoden tammikuussa.
Lähteen arvion mukaan hyökkäykseen osallistuisi jopa 175 000 sotilasta.
Lue lisää: Washington Post: Venäjällä ensi vuonna jopa 175 000 sotilasta Ukrainan rajalla
Venäjä kiistää suunnitelmat hyökkäyksestä
Venäjän ulkoministeriö on välittänyt kuvaa, että Yhdysvallat sohii ampiaispesään vierittäessään vastuuta Ukrainan tilanteesta Venäjän suuntaan.
Kremlin tiedottajan Dmitri Peskovin mukaan Venäjällä ei ole suunnitelmia hyökätä Ukrainaan. Länsimaissa spekuloitua Venäjän hyökkäyksen uhkaa pidetään Moskovassa tekosyynä liikuttaa Naton joukkoja lähemmäs Venäjää.
Peskovin mukaan ketään ei pitäisi häiritä se, että Venäjä liikuttelee joukkojaan omien rajojensa sisällä.
Aleksanteri-instituutin Markku Kangaspuron mukaan valtiot järjestävät toki sotaharjoituksia rajojensa sisällä, mutta nyt ei vaikuta olevan kyse normaalista toiminnasta.
– Tässä on kysymys selkeästä poliittisesta pelistä, Ukrainan poliittisesta painostamisesta, jossa viesti esitetään nyt myös suoraan Natolle ja Yhdysvalloille, Kangaspuro toteaa.
