Voiko some-kirjoittelu alentaa tuomiota? Helsingin hovioikeuden mielestä voi. Tällainen käsitys hovioikeuden Tapanilan raiskaus -jutun päätösestä syntyy.
Rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen on haastattelussa oikeassa siinä, että julkisuuden vaikutus tuomiota alentavana seikkana on pulmallista ja oikeastaan vaatisi korkeimman oikeuden ennakkoratkaisun.
Nykyisenä sosiaalisen median aikana se on erityisen poikkeuksellista.
Hovioikeus totesi Tapanilan raiskauksesta antamassaan päätöksessä, ettei julkisuus tällaisesta teosta ollut odottamatonta, mutta kuitenkin poikkeuksellisen laajaa.
No, katsoin oman toimitukseni uutisoinnin tapauksesta. Juttuja on ennen oikeuden päätöstä toistakymmentä, mutta se ei nyt ole mitenkään poikkeuksellisen laajaa. Oikeastaan aika normaalia.
Tapanilan tapauksessa rangaistusta ei alentanut se mitä MTV, Ilta-Sanomat, Iltalehti tai vaikkapa Savon Sanomat tapauksesta kirjoitti.
”Poikkeuksellisen laajaa” ja ”kohtuuttomat mittasuhteet” viittaa sosiaaliseen mediaan.
Hovioikeus ei sitä ikävä kyllä suoraan sano. Päätöksessä todetaan kuitenkin suoraan: ”Hovioikeudessa kuullut sosiaaliviranomaiset ovat kertoneet, että viranomaisilla on ollut vakava huoli vastaajien turvallisuudesta heihin kohdistettujen uhkausten ja julkisuuden vuoksi.”
Tapaus herätti aikanaan todella paljon porua ja kiihkoa keskustelupalstoilla, joilla myös epäiltyjen nimet tuoreeltaan julkaistiin.
Peruste korkeimman oikeuden ennakkopäätökselle olisi mielestäni se, että voiko kansalaiskirjoittelu vaikuttaa alentavasti rangaistukseen vai onko jokaisella oikeus sanoa mitä mieltä hän tapauksesta on.
Onko logiikka todella se, että mitä kuohuttavampi tapaus ja mitä enemmän kansalaiset sitä paheksuvat - toisinaan turhakin kärkevästi kyllä - omilla palstoillaan, niin sitä alempi tuomio?
Miten kuva voi olla väärä, jos sitä ei ole?
Toinen outo seikka liittyy hovioikeudenkin tekemään kehäpäätelmään. Samasta kirjoitin jo käräjäoikeuden päätöksen jälkeen 2015.
Hovioikeus totesi, että ”tapauksesta on puhuttu joukkoraiskauksena jo ennen asian käsittelyä käräjäoikeudessa, mikä on ollut omiaan antamaan yleisölle harhaanjohtavan ja väärän kuvan tässä tapauksessa käytetyn seksuaalisen väkivallan laadusta”.
Tämä tuntuu varsin omituiselta etenkin sen jälkeen, kun hovioikeus on muutamaa sivua aiemmin perustellut rikosnimikkeen koventamista raiskauksesta törkeäksi raiskaukseksi juuri sillä, että teon olivat tehneet useat henkilöt ja se oli uhrille erityisen nöyryyttävä.
Kyse oli selkeästi joukkoraiskauksesta.
Väkivallan laadusta voi olla montaa mieltä. Nyt tiedämme, että Tapanilan tapauksessa naisen emättimeen ja peräaukkoon tunkeuduttiin sormin, ei sukuelimin.
Tätä ei julkisuudessa kuitenkaan tiedetty ennen käräjäoikeuden päätöstä juhannuksen alla 2015. Ei toimittajilla tai muillakaan ollut mitään mahdollisuutta kertoa asiaa.
Helsingin poliisi tiedotti tapauksesta 10.3.2015 näin: ”Junassa ahdistellut poikajoukko seurasi naista ja jatkoi ahdisteluaan. Tilanne eteni siihen, että poliisi tutkii tapausta nyt törkeänä raiskauksena.”
Käräjäoikeus julisti toukokuussa 2015 alkaneen käsittelyn salaiseksi, joten sieltäkään ei ollut tietoa saatavissa. Vasta kesäkuussa eli yli kolme kuukautta tapahtumien jälkeen selvisi mitä on tapahtunut.
Hovioikeuden lause on jossain määrin kryptinen, mutta toivottavasti hovioikeus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että poliisi ei olisi saanut kertoa asiasta yhtään mitään, jottei synny vääriä käsityksiä.
Pikemminkin poliisin olisi pitänyt tiedottaa enemmän, jotta olisi syntynyt oikea käsitys.