Tällainen on Ukrainan asevoimien puolustuskyky – vuosien investoinnit näkyvät, mutta puutteita on

1:20

Venäjä voisi halutessaan vallata Ukrainan, mutta vastarinta olisi tiukempaa kuin seitsemän vuotta sitten Krimin valtauksessa, arvioivat kansainväliset tarkkailijat.

Ukrainan asevoimilla on kaikkiaan noin 255 000 sotilasta ja toimihenkilöä sekä noin 900 000 vahvuinen reservi, arvioi Global Firepower Index. Vuosittaiset puolustusmenot ovat noi 5 miljardin dollarin luokkaa, laskee Tukholman kansainvälinen rauhantutkimusinstituutti SIPRI.

  • Katso jutun alussa olevalta videolta MTV Uutisten kirjeenvaihtajan Petri Sarasteen raportti ukrainalaisesta lentotukikohdasta. 

Luvut ovat kuitenkin vain murto-osa Venäjän asevoimien koosta ja nykyaikaistamiskuluista. Ukrainan nykyisiin asetoimittajiin kuuluvat muunmuassa Yhdysvallat, Britannia, Ranska, Israel, Kiina ja Japani. Ukrainan puolustuskyky riippuisikin paljon Venäjän taktiikasta hyökkäyksessään.

Palaavatko pienet vihreät miehet?

Krimin haltuunotossa Venäjä käytti tunnuksettomia erikoisjoukkojen yksiköitä, jotka ilmestyivät yllättäen. Jos Venäjä nyt tekisi panssaroidun laajan talvihyökkäyksen, kun Ukrainan upottava maaperä on vielä jäässä, Ukraina pystyisi Politico-julkaisun mukaan torjumaan sitä amerikkalaisilla Javelin-ohjuksilla.

Sen sijaan pienten vihreiden miesten matalan profiilin toiminta olisi vaikeampi torjuttava. Ukrainan asevoimilla on käytettävissään suuri määrä neuvostoaikaista aseistusta, kuten lentokalustoa, panssareita ja ajoneuvoja, mutta ne ovat vanhentuneita. 

Myös ilmatorjunta olisi vaikeaa, sillä siihen tarvittavaa nykyaikaista aseistusta on vähän, arvioi Politico. Sen sijaan kaupunkisota Kiovassa tai Kharkivissa olisi Venäjälle haaste, kuten Syyrian kokemukset osoittivat.

Venäjälle olisi myös vaikeaa pitää hallussaan suuria osia Ukrainaa, koska maan puolustushengen arvellaan olevan korkea, ja sitkeää sissi- ja partisaanitoimintaa pidetään todennäköisenä.

Tennareista on luovuttu

Ukrainan itsenäistyttyä presidentti Leonid Kuchma halusi maalle uskottavan puolustuskyvyn, mutta rahaa siihen ei ollut. Eräänlainen aallonpohja oli 2010-luvulla, kun presidentti Viktor Janukovychin aikana Ukrainan puolustusministeriöön kutsuttiin venäläisupseereja, kuvasi analyytikko John Pike Globasecurity-sivustolla 2016.

Niinpä kun Venäjä hyökkäsi 2014, Ukraina joutui kokoamaan kiireesti vapaaehtoispataljoonia, joille ei riittänyt edes varusteita. Tähän on saatu korjaus, kun liittolaismaat ovat viime vuosina toimittaneet joukoille sekä asianmukaisia varusteita että aseistusta.

Myös komentoketjuja on selvennetty, mutta niiden toimivuudesta on epäilyjä, arvioi kansalaisjärjestö UMC:n Taras Chmut, aktiivipalveluksesta 2017 eronnut sotilas.

Uusien aseiden ostamisen sijaan Ukrainan kannattaisi pyrkiä teknologiasiirtoihin, jotta maa oppisi kehittämään omia aseita, sanoo puolestaan analyytikko Mykola Sunhurovsky Razumkov-ajatushautomosta. Hänen mukaansa aseostot ovat kuitenkin tuoneet merkittävän parannuksen Ukrainan puolustautumiskykyyn.

Ukrainan sotilastiedustelujohtaja, kenraali Kyrylo Budanov arvioi kuitenkin New York Timesin haastattelussa joulukuussa, että Venäjän täyshyökkäys kaikilla resursseillaan olisi nopeasti tuhoisa.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja