Diplomatian superviikoksikin kutsutussa neuvottelukimarassa on eri kokoonpanoilla haettu ratkaisua Ukrainan kriisiin. Neuvotteluja on käyty niin Yhdysvaltain ja Venäjän kuin Naton ja Venäjänkin välillä. Tänään tapaavat Etyjin ja Venäjän edustajat.
Tähän mennessä käydyistä neuvotteluista on tihkunut tietoa niukanlaisesti.
Venäjä on kuvannut keskusteluja positiiviseksi aluksi, vaikka lopputuloksesta ei maan mukaan vielä pystykään sanomaan mitään. Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg puolestaan totesi, että Venäjällä ja puolustusliitolla on edelleen suuria erimielisyyksiä.
Mistä neuvottelujen laihat tulokset sitten kertovat, Ulkopoliittisen instituution tutkija Jyri Lavikainen?
– Reaalipolitiikka ja arvopohjainen politiikka lyövät yhteen. Nyt pelataan hermopeliä, että kumpi joutuu taipumaan. Länsimaat puhuvat ihan eri asiasta kuin Venäjä, Lavikainen arvioi.
USA:lla Eurooppaa tiukempi linja
Lavikaisen mukaan Nato ja Yhdysvallat ovat tarjoilleet asevalvontaa ja luottamuksen rakentamista Venäjälle. Kauppa ei ole kuitenkaan käynyt.
– Samalla (länsimaat) ovat sanoneet, että ydinperiaatteista ei tingitä eli periaatteessa jokainen maa on vapaa valitsemaan omat liittolaissuhteensa. Samaan aikaan on todettu, että vaikka Ukraina ja Georgia ovatkin hyvin kaukana jäsenyydestä, niin ovea ei voida sulkea, Lavikainen sanoo.
– Venäjän mielestä taas tämä on ydinperiaate. Se jäsenyysovi pitää voida sulkea, koska sen auki pitäminen on Venäjän turvallisuusintressien vastaista, Lavikainen jatkaa.
Eivät länsimaat kuitenkaan pelkkää porkkanaa ole Venäjälle tarjonneet, vaan myös keppi on ollut esillä. Yhdysvallat on uhannut, että jos Venäjä hyökkää Ukrainaan, niin siitä seuraa Venäjän pankkijärjestelmästä sulkeminen. Myös kaasuputkipakotteet voisivat olla todellisuutta.
Tutkija Lavikainen uskoo näiden uhkien saavan painoarvoa Venäjän laskelmissa.
– Etenkin pankkitoiminnan häiritseminen on jotain uutta. Se kohdistuu suoraan siihen, millä Venäjä rahoittaa omia projektejaan kotimaassaan. Lisäksi Yhdysvallat on uhannut sanktioida Putinia henkilökohtaisesti, mikä olisi todella kova veto, Lavikainen toteaa.
– Jos ajatellaan jenkkien roolia, niin he ovat ottaneet kovemman linjan kuin Euroopan maat. Siellä ollaan selvästi valmiita koviin toimenpiteisiin, Lavikainen jatkaa.
"Venäjän sanaan ei voi luottaa"
Presidentti Vladimir Putinin johtama Venäjä toki tietää varsin hyvin, että sen esittämät vaatimukset ovat sellaisia, joihin on varsin turha odottaa vastakaikua Nato-mailta.
Huvin ja harrastuneisuuden vuoksi Venäjä ei vaatimuksiaan kuitenkaan ilmoille heittele.
– Kieltäytymistä voidaan käyttää perusteena toimenpiteille, joita tehdään myöhemmin, Ulkopoliittisen instituutin tutkija Lavikainen arvioi.
– Toinen syy on se, että Venäjän ulkoministeriö ei oma-aloitteisesti lähtenyt turvatakuuvaatimuksia edistämään. He saivat käskyn Putinilta tehdä niin. He eivät välttämättä edes itse tiedä, miksi he tekevät kuten tekevät, Lavikainen jatkaa.
Lavikaisen mukaan Nato tarjosi eilen jatkokeskusteluja Venäjälle. Suomen itänaapuri kuitenkin kertoi, että se tarvitsee aikaa vastauksen antamiseen.
– Se on aika absurdia. He halusivat neuvotteluja, mutta nyt he eivät tiedä haluavatko neuvotella vai ei, Lavikainen sanoo.
Neuvotteluiden ajankohtaisin kysymys on, hyökkääkö Venäjä aseellisesti Ukrainaan vai ei. Äskettäin Venäjä vakuutti, että se ei tule rajaa ylittämään.
– Venäjän sanaan ei voi tietenkään luottaa, koska he ovat hyökänneet Ukrainaan aiemmin ja käyvät siellä sotaa edelleen. Jos Venäjä päättäisi käyttää voimaa uudelleen Ukrainassa, niin hehän perustelisivat sen jollain, mitä Ukraina on tehnyt, Lavikainen sanoo.
– Mihin sen sijaan voi luottaa on se, että Venäjä hyvin tarkasti harkitsee hyötyjä ja haittoja. Hyökkäystä ei heppoisin perustein tehtäisi, Lavikainen jatkaa.