Sariitta, 52, on hiljattain päässyt miehensä kanssa eroon 15 vuotta kestäneestä velkahelvetistä. Nyt kun maksettavaa ei enää ole eikä vihaa ja katkeruutta vastaan tarvitse joka päivä taistella, elämä tuntuu oudon tyhjältä.
– 530 euroa. Joka ikinen kuukausi. 15 vuoden ajan. Elämä velan kanssa ei ollut helppoa, mutta selvisimme, Sariitta huokaa.
Velkahelvetti alkoi 1990-luvulla, kun Sariittan sisko otti asuntolainan, jonka takaajaksi Sariittan mies ryhtyi kolmen muun henkilön kanssa. Sariittalla kuten hänen miehelläänkään ei ollut mitään syytä epäillä, etteikö lainan ottanut sisko olisi ollut maksukykyinen. Myönsihän pankki hänelle monen sadan tuhannen markan lainan.
Ajan tapa kuitenkin oli, että pankit syytivät rahaa lähes kaikille sitä haluaville eikä luottotietoja tarkistettu kunhan takaajia löytyi tarpeeksi.
Mies yksin vastuuseen velasta
Hyvin pian selvisi, että lainan ottaneella siskolla ei ollut minkäänlaisia mahdollisuuksia maksaa sitä takaisin. Niinpä velka lankesi takaajien maksettavaksi. Koska kolme muuta takaajaa todettiin myöhemmin myös maksukyvyttömiksi, vastuu koko velasta jäi Sariittalle ja hänen miehelleen.
– Siskoni talo pakkohuutokaupattiin, ja olimme menettää myös oman talomme. Kiitos loistavien velkaneuvojien, saimme pitää kotimme, Sariitta kertoo.
– Joka tapauksessa jouduimme tulemaan hyvin pienellä toimeen, mutta nälkää emme sentään nähneet. Kun oli oikein paha tilanne, saimme apua seurakunnalta, hän kiittelee.
Ei sijaa katkeruudelle
– Koska velka oli minun siskoni, toki kävimme mieheni kanssa katkeransävyisiä keskusteluita siitä, miksi minä kannustin häntä takaajaksi. Vaikka enhän minä voinut tietää, miten asian laita oli. Luotin siskooni, Sariitta sanoo.