Syyrian johtaja al-Sharaa on vedonnut kansallisen yhtenäisyyden ja rauhan puolesta.
Syyrian viime päivien väkivaltaisuudet ovat huolestuttava käänne, mutta laajemman sisällissodan riski on silti varsin pieni, arvioi Helsingin yliopiston Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola.
Taisteluissa Ahmed al-Sharaan hallinnon turvallisuusjoukkojen ja syrjäytetyn presidentti Bashar al-Assadin kannattajien välillä on kuollut yli tuhat ihmistä torstaista alkaen, kertoi Syyriaa seuraava tarkkailujärjestö.
Lähemmäs 750 siviilin kerrotaan kuolleen mielivaltaisissa teloituksissa.
Syrian Observatory for Human Rights -järjestön (SOHR) mukaan kuolleista valtaosa on ollut alaviittivähemmistöön kuuluvia siviilejä.
Syyrian ex-presidentti al-Assad kuului kyseiseen vähemmistöön, joka edustaa noin kymmentä prosenttia syyrialaisista.
– Näyttää siltä, että kun alaviitti-taustaiset joukot ovat tehneet iskuja, on tehty kostotoimenpiteitä, jotka ovat kohdistuneet summittaisesti siviileihin, Juusola arvioi.
– Alaviittien keskuudessa on pelkoa, että heitä pidetään kollektiivisesti vastuussa al-Assadin valtakaudesta. Tästä on myös merkkejä. Viha kohdistuu kaikkiin alaviitteihin, vaikka merkittävä osa heistä ei tukenut al-Assadia.
Juusola muistuttaa, että Syyriasta on vaikea saada luotettavaa tietoa, eikä kaikkia raportoituja lukuja kannata ottaa totuutena.
Syyrian nykyinen johtaja al-Sharaa on vedonnut kansallisen yhtenäisyyden ja rauhan puolesta.
Ennen väliaikaiseksi presidentiksi nimittämistään Al-Sharaa johti sunnilaista jihadistiryhmää Hayat Tahrir al-Shamia (HTS), joka johti al-Assadin hallinnon joulukuussa kumonneita kapinallisjoukkoja.
Syyrian alaviitit sen sijaan ovat shiialaisiksi luokiteltu, pitkälle maallistunut vähemmistöryhmä.
Syyrian turvallisuusviranomaiset ovat sanoneet taistelevansa armeijan entisen erikoisjoukkojen komentajan Suhail al-Hassanin joukkoja vastaan. Hän kuului al-Assadin lähipiiriin.
Lue myös: Analyysi: Venäjä kääntämässä nöyryytyksen voitoksi "ison pelon" avulla – Syyrian sisällissota kiihtyy
Venäjälle "potentiaalinen uhka"
Taisteluita Syyrian hallinnon ja al-Assadin tukijoiden välillä on käyty Latakia ja Tartusin rannikkoalueilla.
Tämä on Juusolan mukaan ”potentiaalinen uhka Venäjälle”, sillä maan Syyriassa olevat tärkeimmät tukikohdat sijaitsevat juuri näillä seuduilla tarjoten Kremlille pääsyn Välimerelle.
Syyrian nykyhallinnon ja Venäjän yhteistyö on sujunut ennakkoarvioita paremmin siitä huolimatta, että Kreml tuki myös aseellisesti al-Assadia.
Esimerkiksi Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro arvioi venäläisten joutumaan "pakkaamaan matkalaukut".
Venäjä on kuitenkin ainakin toistaiseksi saanut pitää sotilastukikohtansa.
– Venäjän kannalta olennaisin kysymys on suhde uuteen hallintoon. Uskon Syyrian hallinnon pystyvät saavuttamaan yliotteen alaviiteista, Juusola sanoo.
Taistelut ja teloitukset aiheuttavat joka tapauksessa yleistä epävakautta Syyriaan.
– Valta vaihtui joulukuun alussa. Sen jälkeen ollut yllättävänkin vähän väkivaltaa näitä viimeisiä tapahtumia lukuun ottamatta, Juusola katsoo.
Verenvuodatus ja raportit siviilien joukkoteloituksista ovat hallaa al-Sharaan hallinnolle, joka kaipaa kipeästi kansainvälistä tukea ja rahaa.
– Tämä on suunnattoman ongelmallista, varsinkin jos taisteluissa tapahtuu sotarikoksia. Sitten on tietysti se, ettei al-Sharaalla näytä nyt olevan täyttä aseellista hallintaa Syyriassa.
Naapurit huolestuneita ja innostuneita
Sisällissota voisi ottaa lisäkierroksia lähinnä siinä tapauksessa, että jokin ulkopuolinen taho alkaisi tukemaan al-Sharaan hallintoa vastustavia voimia.
Juusolan mukaan todennäköisin vaihtoehto on Iran, mutta sen mahdollisuudet vaikuttaa Lähi-idässä ovat merkittävästi heikentyneet.
Iran on viimeisen parin vuoden aikana kärsinyt pahoja takaiskuja sekä Gazassa, Libanonissa että Syyriassa. Lisäksi Israel ja Iran ovat tehneet merkittäviä ilmahyökkäyksiä toistensa alueille.
Syyrian epävakaudella löytyy myös kannatusta.
Etelä-Syyrian demilitarisointia vaativa Israel on nimittäin lobannut Yhdysvaltoja pitämään Syyrian "heikkona ja hajaantuneena", kertoo uutistoimisto Reuters.
Tämä tarkoittaa myös Venäjän sotilastukikohtien säilyttämistä, sillä ne ovat Israelin suunnitelmissa vastavoima Turkin kasvavalle vaikutusvallalle.
Turkille taas vakaa nykyhallinnon johtama Syyria olisi erittäin mieluinen, sillä se tuki voimakkaasti al-Sharaanin taustalla olevaa kapinallisryhmää sisällissodan aikana.
Israelin "iso pelko" on Reutersin lähteiden mukaan se, että Turkin tukema Syyrian islamistinen hallinto voisi tarjoa Hamasille uuden tukialueen.