Etusivu

Syömishäiriöillä on vahva teinityttöjen leima – aikuisten sairastaminen jää usein piiloon: "Suurin osa on normaalipainoisia"

8:26

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu

    Syömishäiriöillä on asiantuntijan mukaan edelleen vahva leima teinityttöjen sairautena. Myös hoitava taho saattaa suhtautua niin, minkä seurauksena aikuinen potilas ei välttämättä hae apua, kertoo Syömishäiriöliiton kehittämiskoordinaattori Katri Mikkilä.

    Videolla: Linda Lampenius vieraili aiemmin keväällä Huomenta Suomessa ja puhui avoimesti syömishäiriöstään. 

    Aikuisten syömishäiriöpotilaiden hoitomahdollisuuksia on pyritty viime vuosina parantamaan. Tulossa on esimerkiksi nettiterapiaa bulimiaa sairastaville, kertoo ylilääkäri Jaana Suokas Hyksistä.

    Mikkilä kertoo, että aikuiset syömishäiriöpotilaat ottavat Syömishäiriöliittoon säännöllisesti yhteyttä liittyen epäasialliseen kohteluun ja hoidon saamisen vaikeuteen. Myös Syömishäiriöliiton vertaistukiryhmissä nämä teemat nousevat toistuvasti esille.

    Mikkilän mukaan vähättelevän suhtautumisen seuraukset voivat olla kauaskantoiset.

    – Pahimmassa tapauksessa apua ei uskalleta enää hakea, ja jäädään asian kanssa yksin. Syömishäiriöihin liittyy vahva häpeän tunne, ja varsinkin ahmintatyylisesti oireilevista moni on voinut sairastaa vuosikymmeniä hakematta apua.

    Ei ehkä eväitä ahdistuksen hoitoon 

    Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin syömishäiriöyksikön ylilääkärin Pauli Suomisen mukaan aikuisten syömishäiriöt tunnistetaan vastaanotoilla useimmiten vain potilaan äärimmäisestä laihuudesta tai lihavuudesta.

    – Suurin osa aikuisista syömishäiriöpotilaista on normaalipainoisia. Jos potilaat eivät saa itse otettua syömishäiriökäyttäytymistä puheeksi, ongelma jää herkästi terveydenhuollon ammattilaisten ulottumattomiin.

    Aikuisiällä uusiutuva nuoruuden syömishäiriö kertoo Mikkilän mukaan siitä, että jotakin on jäänyt hoitamatta.

    – Hoito on voinut tehota niin, että ihminen on näennäisesti terve – hän ei ole enää alipainoinen, ei enää oksentele tai ei enää ahmi. Hoito ei kuitenkaan tehoa täysin, mikäli sairastunut ei saa eväitä syömishäiriön taustalla olevan ahdistuksen hallintaan.

    Mikkilä kertoo näin käyvän valitettavan usein.

    – Tällöin kun vastaan tulee jokin elämän kriisi, hän turvautuu samoihin syömishäiriökeinoihin, joihin on turvautunut aiemminkin. 

     

    Lue myös:
      Kotimaa

      MTV UUTISET – STT

      Uusimmat

      •  

      Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja