Tammisaarelainen suutari Ari Eronen etsi työntekijää kahden vuoden ajan. Sopiva tekijä löytyi ukrainalaisten pakolaisten joukosta.
– Yksi verhoilija osui silmään. Meillä oli kolmen tunnin työhaastattelu, jossa puhuttiin 15 minuuttia. Hän teki näytöstöitä ja hankaliakin tekniikoita, sitten teimme työsopimuksen ja aloimme hommiin.
– Hän pystyy ompelemaan ja omaksuu nopeasti nahkatyöt ja suutarin hommat, tällaista moniosaajaa en ole aiemmin valitettavasti löytänyt.
Erosen palkkaama Volodymyr Martysov sanoo pitävänsä työstään.
–Tässä työssä voin toimia täysivaltaisena ihmisenä. Täällä saan tehdä uutta, ja jos en ennestään osaa, voin opetella.
Eroselle Volodymyrin palkkaaminen oli ”win win -tilanne”.
– Oma vapaa-aikani lisääntyi huomattavasti. 250 tunnin työkuukaudet ovat nyt aika lähellä normaalia. Lisäksi voimme tarjota asiakkaille uusia tuotteita nopeammalla aikataululla, Eronen luettelee palkkaamisen etuja.
Jonossa tuhansia tekijöitä
Suomalaisyritykset ovat työllistäneet vasta vähän ukrainalaispakolaisia, vaikka osaavia tekijöitä olisi jonossa tuhansia.
Suomessa ukrainalaisia on työskennellyt esimerkiksi kausityöntekijänä marja- ja viljelypuolella sekä rakennus-, ravintola- ja siivousalalla.
TE-toimistoihin on ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi tällä hetkellä vajaa 5 000 tilapäisen suojelun saanutta ukrainalaista. Tästä työvoimasta kiinnostuneita työnantajia on TE-toimiston listoilla vajaa tuhat.
Työnantajat ja työntekijät eivät kohtaa
Keskuskauppakamarin kyselyn mukaan kahdeksan prosenttia yrityksistä on jo työllistänyt ukrainalaisia ja viidennes olisi kiinnostunut heidän työllistämisestään.
Keskuskauppakamarin johtavan asiantuntijan Mikko Valtosen mukaan yrityksillä on hankaluuksia löytää ukrainalaisia osaajia.
– Myös kielitaitovaatimukset ovat meidän ongelmamme. Pitäisi miettiä, kuinka usein vaadimme kotimaisten kielten taitoa vai voisiko vaikka englannilla pärjätä useammin, Valtonen pohtii.
