Suurvallat pyrkivät turvaamaan asemaansa erilaisen keinoin, joista geoekonomia on yksi. MTV:n Uutisaamussa keskusteltiin suurvaltapolitiikan nykyaikaisista toimintatavoista.
Ulkopoliittisen instituutin tukimusjohtajan Mikael Wigellin mukaan suurvaltapoliittiset peliliikkeet eivät enää nojaa perinteiseen turvallisuus- tai talouspolitiikan jaotteluun.
– Ennen ajateltiin, että turvallisuuspolitiikka ja talouspolitiikka olivat eri lohkonsa. Nyt ne kietoutuvat yhteen. Talouspolitiikkaa tehdään yhä enemmän turvallisuuspoliittisesta näkökulmasta, Wigell taustoittaa.
Etlan tutkimusjohtaja Heli Kosken mukaan talous on aina ollut suurvaltapolitiikan ytimessä.
Nykykehityksestä Koski mainitsee esimerkkinä Yhdysvaltojen sekä Kiinan keskinäisen kilpailun.
– Hirveän keskeisessä asemassa on teknologistaloudellinen kilpailu, jonka ytimessä ovat puolijohteet eli sirut, joita käytetään laajasti meidän teknologiassamme, Koski mainitsee.
Donald Trumpin hallintokaudella kiinalaisille puolijohteille asetettiin kieltoja, johon Kiina vastasi investoimalla valtiojohtoisesti puolijohteiden kehittämiseen.
Sijaiskärsijöinä pienemmät talousalueet
Suurvaltojen keskinäinen nokittelu voi vaikuttaa myös Suomen kaltaisissa pienemmissä maissa operoiviin toimijoihin.
– Jos USA käyttää paljon finanssisanktioita, niin ne lyövät hyvin laajasti. Jos USA sanktioi esimerkiksi jotakin kiinalaisyhtiötä, niin myöskään suomalaisyhtiö ei voi olla sen kiinalaisyhtiön kanssa tekemisissä, Wigell sanoo.
Jos Suomalainen yritys on käyttänyt tuotteessaan yhdysvaltalaista teknologiaa, niin Yhdysvaltojen vientikiellon takia suomalaisyrityksen tuotetta ei niin ikään voi viedä Kiinaan, Wigell lisää.