Suurvallat pyrkivät turvaamaan asemaansa erilaisen keinoin, joista geoekonomia on yksi. MTV:n Uutisaamussa keskusteltiin suurvaltapolitiikan nykyaikaisista toimintatavoista.
Ulkopoliittisen instituutin tukimusjohtajan Mikael Wigellin mukaan suurvaltapoliittiset peliliikkeet eivät enää nojaa perinteiseen turvallisuus- tai talouspolitiikan jaotteluun.
– Ennen ajateltiin, että turvallisuuspolitiikka ja talouspolitiikka olivat eri lohkonsa. Nyt ne kietoutuvat yhteen. Talouspolitiikkaa tehdään yhä enemmän turvallisuuspoliittisesta näkökulmasta, Wigell taustoittaa.
Etlan tutkimusjohtaja Heli Kosken mukaan talous on aina ollut suurvaltapolitiikan ytimessä.
Nykykehityksestä Koski mainitsee esimerkkinä Yhdysvaltojen sekä Kiinan keskinäisen kilpailun.
– Hirveän keskeisessä asemassa on teknologistaloudellinen kilpailu, jonka ytimessä ovat puolijohteet eli sirut, joita käytetään laajasti meidän teknologiassamme, Koski mainitsee.
Donald Trumpin hallintokaudella kiinalaisille puolijohteille asetettiin kieltoja, johon Kiina vastasi investoimalla valtiojohtoisesti puolijohteiden kehittämiseen.
Sijaiskärsijöinä pienemmät talousalueet
Suurvaltojen keskinäinen nokittelu voi vaikuttaa myös Suomen kaltaisissa pienemmissä maissa operoiviin toimijoihin.
– Jos USA käyttää paljon finanssisanktioita, niin ne lyövät hyvin laajasti. Jos USA sanktioi esimerkiksi jotakin kiinalaisyhtiötä, niin myöskään suomalaisyhtiö ei voi olla sen kiinalaisyhtiön kanssa tekemisissä, Wigell sanoo.
Jos Suomalainen yritys on käyttänyt tuotteessaan yhdysvaltalaista teknologiaa, niin Yhdysvaltojen vientikiellon takia suomalaisyrityksen tuotetta ei niin ikään voi viedä Kiinaan, Wigell lisää.
Lue myös: Löytyikö nyt vientikielto, joka todella iskisi Venäjään? "Niitä on kaikenlaisissa laitteissa"
Esimerkiksi tullijärjestelmät tai kauppasaarrot palautuvat taloushistorian alkulähteille.
Kosken mukaan aiemmin kauppasodat käytiin hyvin kapeilla sektoreilla, kuten esimerkiksi lentokoneteollisuudessa, jossa talousalueet tukivat eri toimijoita taloudellisesti.
Tätä nykyä esimerkiksi edellä mainittu puolijohdekilpailu vaikuttaa toimintaan laajemmalla skaalalla, sillä kyse on eri sektoreilla käytössä olevista yleishyödykkeistä.
– Tämä vaikuttaa tuotantoon niin monella toimialalla… Sitä kautta tämä on strategisesti hyvin tärkeä ei pelkästään suurvalloille vaan myös Euroopan eri valtioille, Koski havainnollistaa.
Wigellin mukaan kylmän sodan aikana keskiössä olivat aseelliset menetelmät, kun tätä nykyä talousmenetelmät ovat keihäänkärki.
– Näemme, että esimerkiksi sanktioita käytetään enemmän kuin koskaan historian aikana. Ne ovat tulleet aivan keskeiseksi välineeksi tässä suurvaltapelissä, Wigelli lisää.
Kuningas omalla maallaan
Ulkopoliittisen instituutin tutkimusjohtajan mukaan talousvalta tarkoittaa samalla suurempia kyynärpäitä.
– USA on keskeisin finanssijärjestelmässä ja pystyy silloin käyttämään finanssisanktioita ja -menetelmiä hyväkseen valtapelissä. Kiina taas on hyvin keskeinen maailmankaupan järjestelmässä ja pystyy silloin käyttämään kauppasanktioita hyväkseen.
– Venäjä on keskeinen energiakaupassa, jota se pystyy käyttämään hyväkseen taloudellisessa valtapolitiikassa, Wigelli kertoo.
Katso koko Uutisaamun geoekonomiakeskustelu artikkelin alussa olevalta videolta.