Teknologian vientiin liittyvät pakotteet Venäjää vastaan ovat nousseet keskusteluun Yhdysvalloissa. Mahdolliset pakotteet vaikuttaisivat myös eurooppalaisiin yrityksiin.
Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksen (Bofit) tutkimuspäällikkö Iikka Korhonen kertoo, että pakotteissa olisi kyse esimerkiksi vientikiellosta mikrosiruille, joiden valmistuksessa on käytetty yhdysvaltalaisia laitteita ja ohjelmistoja.
– Jos tällaista tapahtuu, se vaikuttaisi erittäin paljon kaupankäyntiin Venäjän kanssa, koska mikrosiruja on kaikenlaisissa laitteissa, Korhonen arvioi.
Hän huomauttaa, että Yhdysvallat pystyi ajamaan kiinalaisen Huawein suuriin vaikeuksiin kiellettyään yhtiön teknologian muun muassa 5g-verkoissa.
Myös Elinkeinoelämän keskusliiton johtajan Petri Vuorion mukaan pakotteet voisivat heijastua eurooppalaisiin yrityksiin yhdysvaltalaisten komponenttien kautta. Eurooppalaisilla yrityksillä on usein sopimuksissaan klausuuleja, jotka liittyvät Yhdysvaltain mahdollisiin pakotteisiin.
Lue lisää: MTV seuraa Ukrainan kriisiä: Venäjän epäillään kasvattavan joukkojaan Valko-Venäjällä lähellä Ukrainan rajaa
Pakotteet iskevät kovemmin Suomeen kuin 2014
Vuorio kertoo, että suomalainen elinkeinoelämä toivoo ja uskoo yhä diplomaattiseen ratkaisuun Ukrainan ja Venäjän välillä.
– Jos tilanne eskaloituu ja pakotteista tulee välttämättömiä, tulee varautua siihen, että ne osuvat tällä kertaa vuotta 2014 kovemmin sekä eurooppalaisiin että suomalaisiin yrityksiin, hän kuitenkin varoittaa.
Venäjä miehitti vuonna 2014 Ukrainalle kuuluvan Krimin. Taistelut Itä-Ukrainassa alkoivat samana vuonna.
Korhosen mukaan Suomi on edelleen niitä EU-maita, jotka käyvät melko paljon kauppaa Venäjän kanssa, vaikka Venäjän osuus viennistä on pudonnut merkittävästi. Hän muistuttaa, että suurena syynä ovat Venäjän vaikeudet.
– Rupla on heikentynyt niin paljon, että euroissa mitattuna Venäjän bruttokansantuote on pienentynyt siitä mitä se oli vuonna 2013. Siinä mielessä ei ole ihme, ettei vienti ole kehittynyt suotuisasti.
Lue lisää: Puolustusvoimien komentaja rauhoittelee: "Suomen välittömässä läheisyydessä ei ole mitään sotilaallista toimintaa, joka uhkaisi Suomea"
Venäjä riippuvainen useista EU:n vientituotteista
Korhonen muistuttaa, että EU on ulkomaankaupassa tärkeämpi Venäjälle kuin Venäjä EU:lle.
Hänen mukaansa Venäjä on riippuvainen muun muassa monien kemikaalien ja lääkkeiden tuonnista. Näihin tuotteisiin Venäjä tuskin asettaa vastapakotteita länsimaiden mahdollisille pakotteille.
– Venäjän vastatoimet liittyisivät johonkin sellaiseen, jota he pystyvät tuottamaan itse, paikkaamaan tuonnin tai tuomaan vaikkapa Kiinasta, Vuorio arvioi.
Kylmän talven aikana esille on noussut venäläinen maakaasu, josta useat Keski-Euroopan maat, etunenässä Saksa ovat riippuvaisia. Vuorio pitää tästä syystä epätodennäköisenä, että EU käyttäisi kaasun ostojen lopettamista pakotteena.
Venäjä on kerännyt mittavat talouspuskurit
Vuorion mukaan Venäjä on vuosien ajan kerännyt talouspuskureita, joiden turvin on mahdollista kestää pakotteita ainakin lyhyellä aikavälillä.
Niin sanottu hyvinvointirahasto eli öljyrahasto on 12 prosenttia bruttokansantuotteesta, ja valtion velka on hyvin alhainen länsimaihin verrattuna. Valuuttavarannot ovat myös mittavia.
Korhonen arvioi, että rahasto riittäisi usean vuoden ajaksi, vaikka tulisi huonot ajat ja valtion budjetti olisi alijäämäinen. Hän huomauttaa kuitenkin, että asiassa on monenlaisia ulottuvuuksia. Suuri osa Venäjän rahastopääomasta on sijoitettu länsimaihin.