Vajaa neljännes vastaajista olisi valmiita tarttumaan aseeseen.
70 prosenttia suomalaisista naisista on valmiita puolustamaan Suomen rajoja ja koskemattomuutta, selviää Naisten Valmiusliiton ja E2 Tutkimuksen kyselystä.
Samasta kyselystä käy ilmi, että 61 prosenttia naisista on valmiita puolustamaan ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa.
44 prosenttia naisista on valmiita puolustamaan maata aseettomasti mahdollista aseellista hyökkäystä vastaan, kun 23 prosenttia olisi valmiita tarttumaan aseeseen.
– Naisilla on monipuolinen rooli yhteiskunnassa ja he ovat valmiita osallistumaan myös kokonaisturvallisuuden näkökulmasta yhteiskunnan puolustamiseen, E2 tutkimuksen toimitusjohtaja Karina Jutila kommentoi aihetta torstaina Huomenta Suomessa.
Myös Naisten Valmiusliiton toiminnanjohtaja Pia Lindell pitää tuloksia positiivisina.
– [Tulokset] yllätti ja kaikki oli positiivista. Että kuinka valmiita ollaan tekemään myös toisten eteen tarpeen vaatiessa "hommia" tai mitä apua sitten tarvitaankaan.
Lue myös: Selvityksessä vain perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit ovat asevelvollisuuden nykymallin kannalla
Edelleen naisia, jotka eivät halua osallistua puolustamiseen
71 prosenttia naisista on valmiita olemaan mukana käytännön auttamistehtävissä, kuten ruuanjakelussa, ensiavussa tai tilapäisen majoituksen järjestämisessä.
69 prosenttia suomalaisista naisista on valmiita osallistumaan koulutukseen, jossa heidän henkilökohtaisia taitojaan ja tietojaan poikkeus- ja häiriöoloissa parannetaan.
Tulosten puitteissa on siis edelleen naisia, jotka eivät halua osallistua suomen puolustamiseen vaikka tulisi sotatilanne
– Se on tosi pieni osuus, joka sanoi, ettei tahdo. Enemmän oli ehkä se, ettei kykene. Tulkitsin sitä ainakin sen verran, että ihan marginaali oli se, joka ei missään nimessä tahdo tehdä yhtään mitään, Lindell kertoo.
Lue myös: Puolustusministeriö: Reservin yläikäraja nostettaisiin 65 vuoteen
Jutilan mukaan selittäviä tekijöitä sille, miksi puolustukseen ei olla valmiita osallistumaan, voivat olla esimerkiksi terveydelliset syyt.
– Esimerkiksi sairaudet, korkea ikä, joka heikentää toimintakykyä. Voi olla myös arvopohjaisia syitä, esimerkiksi pasifismi. Tai perhetilanne on sellainen, ettei näe siinä roolia.
– Täytyy myös huomata se, että moni nainen, jolla kodista ulospäin puolustamiseen osallistuminen ei ole mahdollista, kuitenkin haluaa tehdä sitä lähipiirissään ja läheistensä hyväksi.
Myös sukupolvien välisiä eroja
Jonkin verran tuloksissa näkyi myös sukupolvien välisiä eroja. Vanhempi sukupolvi oli osittain valmiimpi tarttumaan aseisiin kuin nuorempi sukupolvi.
Naisten Valmiusliiton Lindellin mukaan tulosta saattaa selittää se, että aiemmilla sukupolvilla on ollut lähempi suhde veteraaneihin, nuorille taas asiat saattavat tuntua kaukaisemmilta.
– Siinäkin pitää olla aktiivisesti mukana, että perinnetietous säilyy ja Suomi on puolustamisen arvoinen. Sitä on ennen tehty ja tullaan tekemään.
Kyselyyn vastasi Norstatin internetpaneelissa yli 500 suomalaista naista 13.–18. toukokuuta välisenä aikana. Kyselyn virhemarginaali on 4,5 prosenttiyksikköä suuntaansa.