Suuri osa stressistä johtuu ihmisten suhtautumisesta asioihin: "Asiat otetaan liian henkilökohtaisesti"

Mitä ajattelit tänään? Oliko mukavia ajatuksia enemmän kuin negatiivisia? Mitä ajatuksesi sinulle tekevät?

Harri ja Ilkka Virolaisen teos Mielen voima työssä esittelee tutkimustuloksia ja käytännön esimerkkejä siitä, miten työntekoon saa energisyyttä. Miesten mukaan mielen vaikutus terveyteen on parhaimmillaan positiivinen.

– Henkilö voi vähentää kehon kroonista stressitilaa rentoutumalla. Kun henkilö löytää elämäniloa ja tahtoa elää, voi immuniteetti parantua ja se voi olla yksi paranemista edistävä tekijä. Esimerkiksi aikoinaan keskitysleiriltä eivät selvinneet fyysisesti vahvimmat tai fiksuimmat vangit, vaan erityisesti henkilöt, jotka kokivat elämällään olevan jotain merkitystä. Viktor Frankl puhui aikoinaan tästä, Harri Virolainen kuvaa.

Viktor Frankl oli itävaltalainen neurologi ja psykiatri. Hänet tunnetaan logoterapian kehittäjänä. Frankl kirjoitti keskitysleirikokemuksistaan kirjan Ihmisyyden rajalla. Hän tuli siihen tulokseen, että selviytymisessä ratkaisevaa oli, kykenikö ihminen löytämään tarkoituksen elämälleen.

– Positiiviset tunnetilat, kuten kiitollisuus, rakkaus ja innostus, lisäävät kehoon mielihyvää aiheuttavia hormoneja ja myös immuniteetti paranee. Positiivinen ajattelutapa ruokkii myös terveitä elintapoja. Kyse ei siis pelkästään ole ajatuksista ja tunteista, vaan myös siitä, millainen vaikutus niillä on elintapoihin ja muuhun toimintaan.

"Pitkään sisällä pidetty viha on myös riski"

Mieli voi aiheuttaa myös negatiivisia vaikutuksia kehoon. Stressi on syypää useisiin sairauksiin; lisäksi se laskee immuniteettia.

– Suuri osa stressistä johtuu ihmisten suhtautumisesta asioihin. Asiat otetaan liian henkilökohtaisesti, tukahdutetaan tunteita ja ajatuksia, vaaditaan itseltään liikaa ja niin edelleen. Pitkään sisällä pidetty viha on myös riski sydänsairauksille. Ylipäänsä kyyninen, vihamielinen sekä pelokas elämänasenne ovat terveydelle haitallisia.

Nosebo-ilmiössä kielteiset odotukset tuottavat haitallisia vaikutuksia: lumelääkettä saanut potilas voi  uskoa kärsivänsä lääkkeen sivuvaikutuksista, vaikka mitään lääkettä ei ole ollutkaan. Kyseessä on siis mielen aiheuttama haittavaikutus.

Virolaisten mukaan jopa hiukset saattavat lähteä päästä pelkästään sen takia, että henkilö uskoo lääkkeen aiheuttavan hiusten lähtemistä.

– Jos henkilö uskoo vahvasti, ettei hänen sairauteensa ole parannuskeinoa, ei hän välttämättä edes ala etsiä vaihtoehtoisia tapoja hoitaa sairautta. Hän ei välttämättä edes muuta elintapojaan tai mene tapaamaan toista lääkäriä, jolla saattaisi olla jokin uusi lääke tai hoito, joka voisi auttaa sairauden hoidossa.

Sana nosebo on latinaa. Se tarkoittaa ”minä vahingoitan”.

Lehtikuva

Ilkka Virolainen (vas.) ja Harri Virolainen Helsingin Kirjamessuilla 23. lokakuuta 2014.

"Pessimistinen ajattelutapa vaikuttaa myös elintapoihin"

He onnistuvat tupakoinnin lopettamisessa, ja saavat vähemmän sydäntauteja. Tutkimusten mukaan positiivisen elämänasenteen omaavat ihmiset elävät pitempään kuin negatiivisesti ja pessimistisesti elämään suhtautuvat.

– Pitkään jatkuva negatiivinen ajattelu luo kehoon stressiä, heikentää immuniteettia ja vaikuttaa kehon hormonitoimintaa ja jopa solutasolle negatiivisesti. Negatiivinen ja pessimistinen ajattelutapa vaikuttaa myös elintapoihin negatiivisesti.

Virolaiset uskovat, että esimerkiksi tunteilla on erittäin voimakas vaikutus terveyteen.

– Tunteet on tarkoitus kokea sellaisina kuin ne ovat. Viha, suru, ilo, pettymys ja riemu on tarkoitus kokea, kun ne ilmenevät. Itse tunteet eivät ole ongelma kehon kannalta. Sen sijaan, jos tunteita tukahduttaa, niistä tulee ongelmia.

Tunteiden tukahduttaminen aiheuttaa kehoon stressitilaa ja lihasjännityksiä. Jos tunteita ei saa tuntea, ennen pitkää ihminen väsyy ja masentuu.

– Tukahdutetut tunteet vaikuttavat myös elintapoihin, joten kyse on moniulotteisesta vaikutuksesta. Kun ihminen tukahduttaa esimerkiksi surua, lisää se riskiä alkoholin kulutukselle, tunnesyömiseen, makeisten ja niin sanotun roskaruoan lisääntymiseen sekä vähentää myös liikunnallista aktiivisuutta. Tukahdutetut tunteet heikentävät myös psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Ihminen saattaa ”räjähdellä” erilaisten aggressiopurkausten muodossa, kun pinna on kireällä.

***