Puolustusvoiman komentaja Janne Jaakkola pohti maanpuolustuskurssiyhdistyksen tilaisuudessa kansainvälisen järjestelmän muutosta. Komentaja katsoo, että Suomi on tehnyt oikeita ratkaisuja.
Puolustusvoimain komentaja, kenraali Janne Jaakkola piti keskiviikkona esitelmän maanpuolustuskurssiyhdistyksen tilaisuudessa.
Muuttuneen geopoliittisen tilanteen takia kiinnostus Jaakkolan esitelmää kohtaan oli poikkeuksellisen suuri.
Jaakkolan mukaan tilanne on muuttunut nopeasti vain viime viikkoina.
Hän viittaa etenkin Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin rajuun linjanmuutokseen USA:n aiempaan politiikkaan nähden. Trump on sanonut esimerkiksi, että Venäjä ei aloittanut sotaa Ukrainassa.
– Eurooppa on tällä hetkellä muodostamassa tahtotilaa turvallisuutensa ja puolustuksen vahvistamisesta. Kaikella tällä on luonnollisesti merkitystä siihen, miten Suomen turvallisuusympäristö kehittyy, Jaakkola totesi.
Hän muistutti, että Ukrainan sodan taisteluvaiheen päättyminen – riippumatta siitä, miten ja milloin se tapahtuu – ei tule lopettamaan Venäjän muodostamaa ”turvallisuushaastetta” Euroopalle.
– Venäjä valmistelee mittavaa reformia, jonka tavoitteena on kasvattaa asevoimien kokoa sekä perustaa uusia joukkoja ja johtoportaita, Jaakkola kertoi.
– Ennen sotaa lähialueillamme oli noin 20 000 sotilasta ja neljä korkean valmiuden prikaatia. Uudistusten tavoitteena on kasvattaa voimaa moninkertaiseksi ja perustaa prikaatien sijaan 4–5 divisioonaa, armeijakunta ja näiden tukijoukot. Muutos on jo käynnissä.
Jaakkola kertoo, että Venäjä on onnistunut käynnissä olevasta hyökkäyksestä huolimatta kehittämään välineistöään.
Se on saanut tukijamaidensa ansiosta myös sotavoimaa rintamalle. Suomi seuraa Jaakkolan mukaan Venäjän toimia tarkkaan ja jatkuvasti.
Uudistus jatkuu koko 30-luvun
Sotaa ei Jaakkolan ratkaista jatkossakaan yhdellä mullistavalla aseella eikä yhdessä toimintaympäristössä. Uudet "kyvyt" eivät myöskään korvaa nykyisiä jo toiminnassa olevia asejärjestelmiä, vaan molempia tarvitaan.