Eduskunta kävi tänään ajankohtaiskeskustelun Ukrainan sodasta. Yli puoluerajojen painotettiin Ukrainan tuen jatkamista.
Ennen eduskunnan ajankohtaiskeskustelun alkamista kansanedustajat hiljentyivät kunnioittamaan Ukrainan sodan uhreja. Ukrainan sota on tänään jatkunut tuhat päivää.
Keskustelua seuraa eduskunnan lehtereillä myös Ukrainan Suomen suurlähettiläs Olga Dibrova, kertoi eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho (ps.) puheessaan täysistunnon aluksi.
Halla-aho sanoi puheessaan, että länsimailta ei saa loppua materiaali ja mielenkiinto Ukrainan tukemiseen, kuten Venäjän presidentti Vladimir Putin hänen mukaansa uskoo.
– Putin uskoo, että aika työskentelee hänen hyväkseen, että ukrainalaisilta loppuu kestokyky ja Ukrainaa tukevilta länsimailta materiaali ja mielenkiinto. Tämänkin pitää osoittautua virhearvioksi.
"Suomi seisoo nyt yhä vankemmin Ukrainan tukena"
Monissa puheenvuoroissa painotettiin, että tukea Ukrainalle on jatkettava, sillä kyse on myös koko Euroopan ja läntisen maailman tulevaisuudesta.
Ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) sanoi, että Suomi seisoo nyt yhä vankemmin Ukrainan tukena. Suomi on tukenut Ukrainaa yhteensä 3,2 miljardilla eurolla, josta puolustusmateriaatukea on 2,3 miljardia euroa.
Valtosen mukaan Euroopan maiden on kuitenkin otettava nykyistä enemmän vastuuta Ukrainan tukemisesta.
Perussuomalaisten yhmäpuheenvuoron pitänyt Jari Ronkainen sanoi, että Venäjän voitto tarkoittaisi iskua myös koko läntiselle maailmalle ja demokratialle, eivätkä seuraukset rajoittuisi vain Ukrainaan.
– Se olisi viesti autoritaarisille voimille ympäri maailmaa siitä, että kansainvälistä oikeutta ja valtioiden suvereniteettia rikkomalla voi saada oman tahtonsa läpi.
Myös SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman korosti, että Ukrainan sodassa on kyse myös laajemmin Euroopan ja sääntöperustaisen maailmanjärjestyksen tulevaisuudesta.
– On kestämätön ajatus, että Ukrainan kohtalosta päätettäisiin ohitse ukrainalaisten oman tahdon ja itsemääräämisoikeuden. Se rohkaisisi myös muita diktaattoreita voimapolitiikan keinoin laajentamaan etupiirejään ja alueitaan.
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Kurvinen vaati Ukrainan tuen lisäämistä tilanteen vaikeuduttua.
– Talven lähestyessä Venäjä on laajentanut iskujaan Ukrainan kriittiseen siviili- ja energiainfrastruktuuriin. Aseellisen avun lisäksi Ukrainalle on toimitettava lisää pelastushenkilöstön tarvitsemaa materiaalia ja kalustoa. Tukea energiasektorille on lisättävä.
Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Oras Tynkkynen kritisoi sitä, että Suomeen tuodaan yhä Venäjältä muun muassa lannoitteita.
– Arvostammeko vapautta enemmän kuin veren värjäämää nikkeliä? Tai lannoitteita, joilla kasvatetussa viljassa on veren sivumaku, hän kysyi vihreiden ryhmäpuheenvuorossa.
Vasemmistoliiton puheenjohtajan Minja Koskelan mielestä Suomen tulisi Ukrainan tukemisen lisäksi edistää myös Ukrainan valtion velkojen alaskirjaamista ja mitätöimistä.
– Erona muihin puolueisiin vasemmistoliitto on painottanut, että tuen on oltava pääosin lahjamuotoista. Ukrainan valtavat lainat vaikeuttavat Ukrainan tilannetta pitkällä tähtäimellä.
"Tervetullut uutinen"
Viime viikolla uutisoitiin muun muassa, että Ukrainan pitkään odottama lupa käyttää kaukovaikutteisia aseita Venäjän alueella olisi mediatietojen mukaan saanut vihreää valoa Yhdysvaltain presidentiltä Joe Bidenilta.
– Suomen lahjoittamien aseiden käytölle ei aseteta rajoituksia, kunhan niitä käytetään itsepuolustukseen ja kansainvälisen oikeuden mukaisesti. Tämän pitäisi koskea myös muiden läsnimaiden antamaa kalustoa. Siksi uutinen siitä, että Yhdysvallat olisi kumoamassa aiempia rajoituksiaan, on tervetullut, sanoi RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Otto Andersson ryhmäpuheenvuorossa.
Kristillisdemokraattien eduskunta ryhmän puheenjohtaja Peter Östman sanoi, että maailmassa on siirrytty kofliktien ja sotien aikaan, ja rauha on mahdollinen vain, kun kaikki demokraattiset maat osallistuvat sen rakentamiseen.
– Emme reagoineet Krimin miehityksen aikana vuonna 2014 tarpeeksi voimakkaasti ja tämä antoi Venäjälle signaalin jatkaa täysimittaista hyökkäystä Ukrainaan vuonna 2022. Tänään näemme tuon välinpitämättömyyden seuraukset.
Liike Nytin puheenjohtaja Harry Harkimo totesi, että myös Suomen asema olisi nyt erilainen, jos Putin olisi onnistunut tavoitteessaan voittaa sota nopeasti. Euroopan yhtenäisyys Ukrainan tukemisessa kuitenkin horjuu, hän sanoi.
– Suomi ja suomalaiset saavat kiittää ikuisesti Ukrainaa ja ukrainalaisia, jotka selvisivät raakalaismaisesta hyökkäyksestä, ja ovat puolustaneet itsenäisyyttä tuhat päivää.
Puheenvuoroissa yli puoluerajojen korostettiin myös, ettei rauhasta voida nuvotella Ukrainan ohitse, vaan rauhan on synnyttävä Ukrainan ehdoilla.