Suomi siivoaa Venäjän vanhoja maatalousmyrkkyjä

Suomen vetämä myrkkysiivous on vienyt jo 2100 tonnia vanhentuneita torjunta-aineita turvallisiin varastoihin Pohjois-Venäjällä. Myrkkyjä on kuitenkin edelleen paljon levällään huonokuntoisissa varastoissa, joista kemikaalien pelätään pölähtelevän aika ajoin myös rajojen yli.

Arktisen neuvoston maiden yhteishanke on keskittynyt Jäämeren valuma-alueen putsaamiseen. Yhteistyössä Venäjän eri alueiden kanssa myrkyt inventoidaan, pakataan ja siirretään asianmukaisiin tiloihin.

Yhdisteitä on käytetty aikanaan eritoten maanviljelyssä sekä karja- ja porotaloudessa. Osalla aineista voi edelleen olla nopea haittavaikutus niille altistuville ihmisille. Osa myrkyistä pysyy luonnossa kymmeniä vuosia ja niiden haitat voivat ilmetä vasta pitkän ajan kuluttua.

Lähes levällään maastossa on muun muassa DDT:tä ja elohopeapitoisia torjunta-aineita. Suuri riski ovat klooria sisältävät yhdisteet, jotka saattavat palaessaan tuottaa dioksiinia.

- Venäjällä ihmisillä on aito huoli myrkkyjen vaikutuksesta terveyteen, luontoon ja pohjavesiin. Alueet on varsin helppo saada mukaan siivoukseen, ylitarkastaja Timo Seppälä Ympäristökeskuksesta kertoo.

Murmanskin alue siivoamatta

Mustia aukkojakin on. Esimerkiksi Murmanskin alueelta ei vielä ole löytynyt sopivaa yhteistyökumppania työhön.

On lähinnä arvailua, kuinka paljon myrkkyjä makaa kelvottomissa, jopa katottomissa ja ovettomissa varastoissa. Esimerkiksi DDT:tä epäillään kulkeutuneen vielä viime vuosina ilmateitse Suomen puolelle nimenomaan Venäjältä, vaikka aineen käyttö on myös siellä kielletty.

Seppälän mukaan Venäjä itse arvioi siivousurakan alkaessa vuonna 2001, että vanhoja torjunta-aineita on kaikkiaan 24 000 tonnia, ja niistä pohjoisella alueella noin 2000 tonnia.

- Meidän projektialueellamme on kuitenkin nykyarvion mukaan ainakin 5000 tonnia kyseisiä aineita, joten koko Venäjällä niitä saattaa olla hyvinkin 50 000, jopa 100 000 tonnia, hän laskee.

Suomi vastaa yhdessä Ruotsin, Norjan, Kanadan ja Yhdysvaltain kanssa hankkeen osittaisesta rahoituksesta, valvonnasta sekä ohjeistuksesta. Pääosa rahoista tulee Venäjän aluehallinnoilta ja paikalliset kantavat vastuun myös käytännön siivouksesta.

Tähän mennessä rahaa on käytetty kaikkiaan vajaat kaksi miljoonaa euroa. Työt yritetään saada valmiiksi vuonna 2008.

(MTV3-STT)