Suomi ei onnistunut ratkaisemaan EU:n isoja kiistoja

6:39
Video: EU-direktiivi uhkaa suomalaisautoilijoiden radion kuuntelua

Suomi ei onnistunut ratkaisemaan puheenjohtajakaudellaan EU:n isoja kiistoja Välimeren pelastusoperaatioista, EU:n rahankäytöstä, veronkierron estämisestä tai laajentumisesta Länsi-Balkanilla.

Vuodenvaihteessa päättyvän kauden ajoitus oli vaikea. EU odotti uuden komission aloitusta, eikä tomerinkaan ote olisi välttämättä tuonut tuloksia.

Suomen tehtävänä oli johdattaa EU vakaasti yli vaalikausien taitteen. Tässä melkein onnistuttiin. Hallituksen kaatuminen vain neljä viikkoa ennen puheenjohtajuuden päättymistä ei ehtinyt juuri vaikuttaa, koska puheenjohtajakauden hoito on ollut vahvasti virkamiesten käsissä.

Hallituksen kaatuminen kesken puheenjohtajakauden on harvinaista. Viime vuosilta muistissa on lähinnä Tshekin kompurointi vuonna 2009 ja Belgian pitkittyneet hallitusneuvottelut vuotta myöhemmin.

Näin isot kysymykset etenivät Suomen kaudella:

Oikeusvaltio esillä näkyvästi

Aiempiin puheenjohtajamaihin verrattuna oikeusvaltioperiaate nostettiin Suomen kaudella selvästi näkyvämmin esille. Unkari kutsuttiin muiden EU-maiden kuultavaksi eurooppaministeri Tytti Tuppuraisen (sd.) johdolla ja EU:n budjettiin esitettiin oikeusvaltiokytkentää.

Aktiivisuuden nurjana puolena Suomi sai osakseen piikittelyä Puolassa ja Unkarissa.

Välimerelle ei ratkaisua

Isot neuvottelut turvapaikkajärjestelmän uudistamisesta odottivat uuden komission aloittamista. Komissio on lupaillut uutta alkua riitaisiin neuvotteluihin.

Saksa, Ranska, Italia ja Malta ehdottivat mekanismia keskiseltä Välimereltä pelastettujen jakamiseksi, mutta ehdotus sai vaisun vastaanoton. Suomi edisti keskusteluita parhaansa mukaan, mutta ei poliittisesti sitoutunut ottamaan pelastettuja.

EU:n laajentumisesta ei päätöksiä

EU:n askeleet laajenemisessa Länsi-Balkanilla karahtivat lokakuun huippukokouksessa kiville muutaman maan vastustuksen takia.

Jäsenyysneuvotteluiden avaamiseen Pohjois-Makedonian ja Albanian kanssa palataan vasta loppukeväästä. Pääministeri Antti Rinteen (sd.) mukaan päätös oli pettymys.

Vastaan harannut Ranska haluaa käynnistää keskustelun jäsenyysneuvotteluiden uudistamisesta.

Budjetista kovaa ryöpytystä

Suomen esitys tulevien vuosien rahankäytöstä on saanut voimakasta arvostelua.

Kukaan ei tunnu olevan tyytyväinen esitykseen, joka jää kooltaan komission esityksestä. Portugalin pääministeri Antonio Costa on kutsunut ehdotusta valtavaksi virheeksi. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sanoo olevansa huolestunut esitetyistä kovista leikkauksista.

Kokeneiden EU-vaikuttajien korviin palaute kuulostaa ajamiselta neuvotteluasemiin. Suomalaisten virkamiesten tarkkuuteen ja tunnollisuuteen on oltu tyytyväisiä.

Suomi on kirjannut ehdotukseensa luvatun oikeusvaltiokytkennän. Kirjaus terävöityi Romanian kaudesta. Suomen ehdotuksen mukaan ehdollisuus koskee nimenomaan oikeusvaltioperiaatetta eikä pelkästään viranomaisten toiminnan puutteita, mikä vielä kesällä oli vaihtoehtona. Vaikea kysymys siitä, kuinka monta jäsenmaata päätöksiin tarvitaan, jätettiin kuitenkin auki.

Toivon pilkahdus ilmastosta

Auki on vielä yksi Suomen isoista tavoitteista: saada kaikki maat sitoutumaan vuosisadan puolivälin ilmastoneutraaliuteen. Puola, Unkari ja Tshekki eivät ole siihen vielä sitoutuneet.

Alkavalla viikolla Brysselissä järjestetään ratkaiseva huippukokous. Kokouksen päätelmätekstin luonnos lupailee hyvää. Ilmastoneutraalius on kirjattu tekstiin.


Lisää aiheesta

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Olemme päivittäneet MTV Oy:n tietosuojakäytännön. Päivityksen yhteydessä Mediahub Oy:n tietosuojakäytäntö on yhdistetty osaksi MTV:n tietosuojakäytäntöjä. Lue lisätietoja tästä.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja