Leijona koristaa Suomen vaakunaa, poliisin virka-asua ja jääkiekkomaajoukkueiden paitoja. Vaikka Suomessa paukkuu pakkanen, eikä leijonia luonnossa elä, se on siitä huolimatta valikoitunut symboliksi. Suomen leijona on maahanmuuttaja.
Syy leijonan kotiutumisesta Suomen symboliksi on yksinkertainen, kertoo symboli-tutkija Liisa Väisänen.
– Sen takia, että kristinusko voitti pakanat, se on se lyhyt selitys, kertoo Väisänen.
Yleisimmät käytetyt vaakunatunnukset ovat kotka, lilja ja leijona. Väisäsen mukaan suomalais-ugrilaisilla kansoilla oli toteemieläimenä yleensä karhu, mutta leijonaan päädyttiin monien vaiheiden kautta Espanjasta.
Vielä nykyäänkin leijonalla on monia merkityksiä.
– Jos käytetään nouseva leijonaa, se merkitsee rohkeutta, mutta se vaihtelee mihin rohkeus liitetään. Nykypäivänä siinä korostuu nationalismi ja tietynlaiset poliittiset suuntaukset, kuvailee Väisänen.
Leijona sai symbolina olla vuosia rauhassa
Sarjakuvataiteilija Ville Ranta puolestaan näkee leijonaa katsoessaan valtion ja sodan. Ranta on piirroksissaan käyttänyt Suomen leijonaa. Rannan mukaan vaakunasymboleita on käytetty Euroopassa pilapiirroksien alusta lähtien.
– 1800-luvun alkupuolelta asti niitä on käytetty, ja ne toimivat tehokkaasti. Eikä Suomen leijonakaan ole tehoaan menettänyt. Kaikki tunnistavat sen, kaikki tietävät mistä on kysymys ja suurelle osalle ihmisistä se myös symboloi samanlaisia asioita, eli käyttökelpoista kamaa, kertoo Ranta.
Väisänen näkee muutoksen Suomen leijonan käytössä, joka sai elää vuosia rauhassa.
– Nyt se on nostettu uudelleen tiettyyn käyttöyhteyteen. Ja silloin sen sanan merkityskin lähtee muuttumaan, koska se riippuu siitä, kuka sitä käyttää. kertoo Väisänen.
Hän näkee, että Suomen leijona on otettu äärioikeiston käyttöön ja nyt tuohon joukkoon kuuluvat haluavat vetäytyä leijonan käytöstä, jotta erottautuisivat äärioikeistosta. Myös Ranta on samaa mieltä Väisäsen kanssa.