Suomen aikuiset pinnistelevät kohti terveellisempiä elintapoja

Suomalaisten terveyttä ja elintapoja tutkiva Kansanterveyslaitos voi olla monesta asiasta mielissään. Uuden tutkimuksen mukaan suomalaiset söivät viime vuonna entistä enemmän tuoreita kasviksia ja liikkuivat hieman edellisvuotista enemmän. Kolmannes ilmoitti vähentäneensä rasvan määrää ja viidennes muuttaneensa rasvan laatua.

Suomalaiset tupakoivat yhtä paljon kuin ennenkin, mutta valtaosa tupakoijista oli huolissaan tupakoinnin terveyshaitoista. Noin 27 prosenttia 15-64-vuotiaista miehistä ja 20 prosenttia samanikäisistä naisista tupakoi päivittäin. Nuorista naisista tupakoi vieläkin useampi: 24 prosenttia 15-24-vuotiaista naisista poltti joka päivä. Nuoret miehet olivat yhtä ahkeria tupruttelijoita.

Viime vuonna suomalaiset joivat alkoholia enemmän kuin vuonna 2003. Keski-ikäisten ja erityisesti 55-64-vuotiaiden alkoholinkäyttö lisääntyi. Uudellamaalla asuvat naiset ja miehet käyttivät alkoholia enemmän kuin muut suomalaiset. Suomalaisten talous ja terveys ovat paremmalla tasolla kuin koskaan aiemmin.

- Elintapojen nopeaa muutosta odottavat saattavat tietysti turhautua, että asiat eivät etene niin pikaisesti kuin toivotaan, laboratorionjohtaja Antti Uutela huomautti maanantaina Helsingissä tutkimusta esitellessään.

Valtava muutos ravintorasvojen käytössä

rasvaa...

Kansanterveyslaitos on tutkinut suomalaisten terveyttä ja elintapoja vuodesta 1978. Alkuvuosista tähän päivään on tapahtunut paljon myönteistä. Suurin muutos koskee ravintorasvojen kulutusta. Sekä leivän päällä että ruoanlaitossa käytetään valtaosin terveellisiä kasvisrasvoja ja -öljyjä. Suurin ryhmä tutkituista suosii kevytlevitettä leivän päällä.

- Voin käyttö on jo harvinaista, tutkija Satu Helakorpi kertoi.

Miltei 43 prosenttia suomalaisista valitsi kevytlevitteen. Seuraavaksi suurin ryhmä, 18 prosenttia, käytti voi-kasviöljyseosta. Voilla leipänsä voiteli vain reilut neljä prosenttia suomalaisista. Miehet valitsivat voin hieman naisia useammin. Terveelliset ruokatottumukset ovat levinneet Uudeltamaalta muualle Suomeen. Uudenmaan ja muun Suomen välinen ero on enää vähäinen.

Epäterveellisimmistä ruokailutottumuksista raportoivat Länsi-Suomessa asuvat. Ennen epäterveellisemmin syöneet itäsuomalaiset syövät nyt jopa muita terveellisemmin. Itä-Suomen naiset ilmoittivat viime tutkimusjaksolla terveellisiä ruokatottumuksia useammin kuin muiden alueiden naiset.

Terveelliseksi määritellyt ruokatottumukset sisältävät neljä kohtaa. Vastaaja käyttää päivittäin kasviksia, välttää rasvaista maitoa, käyttää kevytlevitettä tai ei mitään leipärasvaa, mies syö vähintään kuusi viipaletta leipää, nainen viisi.

Valtion toimet vaikuttavat kansanterveyteen

Kansanterveyslaitoksen tutkijat painottavat valtiovallan toimia kansanterveyden edistäjänä. Vuonna 1995 voimaan tullut tupakkalaki vähensi poltettujen savukkeiden määrää. Tupakkalaki on myös parantanut työpaikkojen sisäilmaa niin, että monien työpaikkojen ilma on huomattavasti puhtaampaa kuin kotien sisäilma.

- Ehkä pitäisikin ruveta puhumaan sisällä tupakoinnin vaaroista yleensä, tutkija Kristiina Patja esittää.

Hän on huolissaan kotona tupakansavulle altistuvista odottavista äideistä ja pikku lapsista.

Suomalaisten rasvojen käyttö ei olisi kääntynyt niin nopeasti suotuisaan suuntaan, ellei rasvojen hinnoittelua olisi muutettu 80-luvulla terveellisiä rasvoja suosivaan suuntaan.

- Ravintorasvojen hinta on 80-luvun isoin terveyspoliittinen ratkaisu, joka on kantanut hedelmää, laboratorionjohtaja Antti Uutela kiittää päättäjiä.

Keski-ikäiset miehet ansaitsevat avun

Viime vuonna tehdyn elintapatutkimuksen ehkä askarruttavin ryhmä on keski-ikäiset miehet. Rakennemuutoksen kouriin joutuneen maaseudun miehet syövät edelleen kuin tekisivät töitä maatalossa tai rakennuksilla, mutta liikkuvat tuskin nimeksikään. Alkoholi ja tupakkakin maistuvat miehille, joiden vatsanympärysmitta lähentelee vaarallisia lukemia.

- Keski-ikäiset miehet on keskeinen kohderyhmä, joka ansaitsee tulla autetuksi. Kyse on suojeltavasta lajista. Tätä menoa miehet tulevat aiheuttamaan paljon kustannuksia terveydenhoidolle, Uutela toteaa.

Hän mainitsee, että elintapatutkimuksen tarkoitus on juuri löytää ne ryhmät, jotka tarvitsevat eniten apua.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat