Suomeen on tänä ja viime vuonna rakennettu EK:n tietojen mukaan 11 datakeskusta. Kymmeniä lisää on suunnitteilla.
Keskustelu datakeskusten hyödyistä ja haitoista on käynyt kuumana koko vuoden. Joulukuun alkupuolella keskusteluun saatiin lisäkierre, kun hallituksen uudesta tukiohjelmasta datakeskuksille saatiin tarkempia tietoja.
Kaavailtu valtiontukiohjelma on tarkoitettu suunnitelmien mukaan kansantalouden ja kokonaisedun kannalta hyödyllisille datakeskuksille.
Kuka päättää hyödyllisyydestä?
Tilannetta STT:lle arvioinut Aalto-yliopiston tietoverkkotekniikan professori Jukka Manner pohtii, kuka päättäisi ja millä perusteilla sen, mikä on kokonaisedun kannalta hyödyllinen datakeskus ja mikä ei.
– Onko esimerkiksi Tiktok tärkeä palvelu vai ei? Se riippuu siitä, keneltä kysyy. On mielestäni hieman vaarallinen tie ryhtyä määrittelemään, mitkä digitaaliset palvelut ovat tuen arvoisia ja mitkä eivät.
Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n johtava asiantuntija Janne Peljo puolestaan kiittelee hallituksen uutta suunnitelmaa.
– Kaikkia yksityiskohtia ei tässä kohtaa ole vielä tiedossa, mutta on hyvä, että hallitus laittaa pisteen epävarmuudelle, vaikka summa onkin pieni suhteessa veronkorotukseen tai toimialan kasvavaan kokoon.
Peljon mukaan Suomen luotettavuus pitkäjänteisenä investointiympäristönä on kokenut kolauksen datakeskusten sähköverokeskustelun velloessa.
Hallitus ilmoitti lokakuussa poistavansa datakeskusten sähköverotuen. Konesaleissa käytettävän sähkön vero nousee täten 2,19 senttiä kilowattitunnilta. Samalla kuitenkin kerrottiin, että hallitus suunnittelee uutta tukimallia datakeskuksille.
