Suomeen on tänä ja viime vuonna rakennettu EK:n tietojen mukaan 11 datakeskusta. Kymmeniä lisää on suunnitteilla.
Keskustelu datakeskusten hyödyistä ja haitoista on käynyt kuumana koko vuoden. Joulukuun alkupuolella keskusteluun saatiin lisäkierre, kun hallituksen uudesta tukiohjelmasta datakeskuksille saatiin tarkempia tietoja.
Kaavailtu valtiontukiohjelma on tarkoitettu suunnitelmien mukaan kansantalouden ja kokonaisedun kannalta hyödyllisille datakeskuksille.
Kuka päättää hyödyllisyydestä?
Tilannetta STT:lle arvioinut Aalto-yliopiston tietoverkkotekniikan professori Jukka Manner pohtii, kuka päättäisi ja millä perusteilla sen, mikä on kokonaisedun kannalta hyödyllinen datakeskus ja mikä ei.
– Onko esimerkiksi Tiktok tärkeä palvelu vai ei? Se riippuu siitä, keneltä kysyy. On mielestäni hieman vaarallinen tie ryhtyä määrittelemään, mitkä digitaaliset palvelut ovat tuen arvoisia ja mitkä eivät.
Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n johtava asiantuntija Janne Peljo puolestaan kiittelee hallituksen uutta suunnitelmaa.
– Kaikkia yksityiskohtia ei tässä kohtaa ole vielä tiedossa, mutta on hyvä, että hallitus laittaa pisteen epävarmuudelle, vaikka summa onkin pieni suhteessa veronkorotukseen tai toimialan kasvavaan kokoon.
Peljon mukaan Suomen luotettavuus pitkäjänteisenä investointiympäristönä on kokenut kolauksen datakeskusten sähköverokeskustelun velloessa.
Hallitus ilmoitti lokakuussa poistavansa datakeskusten sähköverotuen. Konesaleissa käytettävän sähkön vero nousee täten 2,19 senttiä kilowattitunnilta. Samalla kuitenkin kerrottiin, että hallitus suunnittelee uutta tukimallia datakeskuksille.
Rekisteröintivelvoite, hukkalämpö käyttöön
Valtiontukiohjelman valmistelun lähtökohtana on määräaikainen, kymmenen vuoden veronpalautustuki, joka perustuu datakeskuksessa kulutettuun sähköön.
Tuen myöntämisen ehtoina olisi, että datakeskus on rekisteröity käyttöön otettavan rekisteröintivelvoitteen mukaisesti ja että se hyödyntää tuottamaansa hukkalämpöä tai yltää energiatehokkuudessa parempaan tasoon kuin nykyisessä sähköveroetua koskevassa lainsäädännössä edellytetään.
Tarkoituksena on myös, että rekisteröintivelvoite tuottaisi viranomaisille nykyistä paremman ja kokonaisvaltaisemman tilannekuvan datakeskusinvestoinneista ja datakeskusten toiminnasta. Rekisteröintitiedoista koottu tilannekuva soveltuisi myös turvallisuusvaikutusten tunnistamiseen.
– Lisäksi relevantit turvallisuusviranomaiset kartoittavat datakeskuksiin liittyvät turvallisuusnäkökohdat, tiedotteessa kerrottiin.
Valtiontukiohjelman pohjana toimii pääministeri Petteri Orpon (kok.) nimeämän selvityshenkilön Veli-Matti Mattilan raportti, joka julkaistiin marraskuun alussa. Raportin mukaan Suomen tulee tavoitella erityisesti datakeskusinvestointeja, jotka tuottavat taloudellista lisäarvoa työllistämisen, verotulojen ja innovaatioekosysteemien kautta sekä osallistuvat aktiivisesti sähköverkon toimivuuden varmistamiseen joustojen avulla.
Professori ei usko riittävään joustoon
Aalto-yliopiston professori Manner kyseenalaistaa datakeskusten mahdollisuudet joustaa sähkönkulutuksessaan.
– Varavoimana olisivat varmaankin dieselgeneraattorit, joille tarvittaisiin erittäin laajat ympäristöluvat. Ei dieselgeneraattoreita noin vain voi tuprutella. Ne eivät ole mikään vihreä vaihtoehto, Manner sanoo.
Sähkökatkon iskiessä datakeskuksen olisi pakko siirtyä varavoiman käyttöön, mutta Manner ei usko pelkästään sähkön niukkuuden olevan riittävä perustelu generaattoreiden käynnistämiseen.
– En usko, että joustoa löytyy niin paljon kuin pahimmillaan voisi olla tarvetta, hän summaa.
Hallituksen kaavailemassa rekisteröintivelvoitteessa Manner niin ikään näkee useita pulmia. Yhdeksi esimerkiksi hän nostaa niin sanotut colocation-datakeskukset, joissa keskusta operoiva ja hallinnoiva yhtiö vuokraa tilojaan käyttäjille.
– Näiden keskusten kohdalla pitäisi sitten kaikilta tentata, mitä sinun tietokoneesi täällä tekee.
"Suomi kaipaa lisää sähkönkäyttäjiä"
EK:n Peljo ei usko, että kaavailtu rekisteröintivelvoite on alan toimijoille ongelma. Kunnes velvoitteesta on tarkempia tietoja saatavilla, on Peljon mukaan kuitenkin vaikea arvioida, kuinka iso hallinnollinen taakka se voi olla toimijoille.
Sähkön riittävyyttä hän kommentoi sanomalla, että ainakaan toistaiseksi ei ole olemassa minkäänlaisia viitteitä siitä, että sähkö olisi loppumassa Suomesta. Suomeen on kuluvan vuosikymmenen aikana rakennettu eurooppalaisittain verrattuna paljon sähköntuotantoa, mutta nyt vauhti on hänen mukaansa hidastumassa.
– Tämä indikoi sitä, että sähkön kysyntänäkymä on liian heikko, jotta uusia investointeja sähköntuotantoon voitaisiin perustella. Suomi kaipaa tässä kohdassa lisää investointeja sähkönkäyttäjiin, ja datakeskukset ovat tässä hyvä vaihtoehto.
Suomeen 77 datakeskusta?
Suomessa on tämän ja viime vuoden aikana otettu käyttöön 11 datakeskusta, käy ilmi EK:n dataikkunan tiedoista. Investointipäätöksiä on tehty puolestaan 12 keskuksesta. Suunnittelussa on 24 datakeskusta, minkä lisäksi peräti 30 keskuksesta on aloitettu esiselvitys.
Kokonaisluku on täten 77 datakeskusta.
– Ruotsissa ja Norjassa datakeskuksia alkoi ilmaantua suuressa mittakaavassa vähän aikaisemmin. Nyt Suomi on onnistunut kirimään lähes näiden Pohjoismaisten kumppaneiden rinnalle, EK:n Peljo sanoo.
Dataikkunan sisältö on suuntaa antava. EK päivittää sen aineistoa sitä mukaa kun yritykset julkistavat uusia hankkeitaan ja EK saa niistä tiedon.