Mainos

Suomalaisten asenteet ruuanlaittoon tutkittu

Kauhan heiluttelu arkena ja viikonloppuna eroaa selvästi toisistaan Kun arkena ruoka pyritään kokkaamaan mahdollisimman nopeasti, viikonloppuna loihditaan ruokapöytään ajan kanssa jotakin erikoista. Kuulostaako tutulta?

Yhteistäkin piirteitä arkipäivien ja pyhien kattilan kilistelyllä toki on. Molemmissa tapauksissa kotikokit kiinnittävät huomiota ruuan terveellisyyteen ja sen kustannuksiin. Mutta suuri on myös se joukko, joka luonnehtii ruokailua vain välttämättömäksi pahaksi. Näin tuumii joka viides suomalainen. Lisäksi 16 prosenttia valmistaa ruokaa vain viikonloppuisin, ei lainkaan arkipäivinä. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy tutki alkuvuodesta suomalaisten ruokailua ja ruuanlaittoa koskevia käsityksiä. Tutkimukseen vastasi noin 1600 yli 18-vuotiasta suomalaista. Yhtiö tutki suomalaisten ruoka-asenteita edellisen kerran kaksi vuotta sitten. Ensimmäinen tutkimus tehtiin jo yli 15 vuotta sitten

Ruoka laitetaan nopsaan

Arjen ruuanlaittoa sävyttää monien kohdalla kiire ja ajan puute. Niinpä puolet vastaajista sanoikin pyrkivänsä selviytymään siitä nopeasti. Näin ajattelevien määrä on noussut kahden vuoden takaisesta tutkimuksesta, kertoo tutkimusjohtaja Hilkka Hopearuoho Suomen Gallup Elintarviketieto Oy:stä. Myös hintatietoisuus ja huomion kiinnittäminen ruuan terveellisyyteen on arkena voimistunut.

Terveellisyys kiinnostaa Hopearuohon mukaan selvästi enemmän naisia kuin miehiä sekä yli 55-vuotiaita enemmän kuin nuorempia. Hän kuitenkin huomauttaa, että kiinnostus terveelliseen ruokaan on kasvanut tuntuvasti kaikissa ryhmissä. Pyhänä 40 prosenttia kyselyyn vastanneista sanoi usein keksivänsä jotain erikoista ruokapöytään. Myös tällöin monet kiinnittävät huomiota ruuan terveellisyyteen. -Suurin ero arjen ja viikonlopun ruokailussa on 35-50-vuotiaiden työssäkäyvien kohdalla, kertoo Hopearuoho.

Puolivalmisteet marssineet keittiöön

Ruuanlaiton helpottamiseksi ja ajan säästämiseksi suomalaiset valmistavat edelleen ruokaa yhdellä kertaa useampia aterioita varten. -Kaikkein yleisempää tämä on yli 35-vuotiaiden kohdalla, Hopearuoho kertoo. Myös puolivalmisteet ovat tulleet kotitalouksissa ruuanlaiton avuksi. Nyt jo neljä kymmenestä ruuanlaittajasta pyrkii helpottamaan ruuanvalmistusta laittamalla useammin ruokaa pääosin puolivalmisteita käyttämällä.

Ruuanlaittoa helpotetaan myös valmistamalla helppotöisempiä ruokia. -Helppotöisiin ruokiin päätyvät etenkin pienten lasten vanhemmat, Hopearuoho toteaa. Take away -pisteestä ruuan noutavat ja kodin ulkopuolella syövät muita useammin alle 35-vuotiaat yhden tai kahden henkilön taloudessa elävät. Huomionarvoista on myös se, että suomalaiset leipovat entistä vähemmän. 10 viime vuoden aikana se on Hopearuohon mukaan vähentynyt merkittävästi.

Miehiä kiehtoo erikoisuudet

Huomattavaa tutkimuksessa on myös se, miten ruuanvalmistus tapahtuu perheen sisällä. Kun vielä vuonna 1990 yli 30 prosenttia ilmoitti, että ruuanvalmistustyöt jaetaan perheenjäsenten kesken, luku oli tänä vuonna enää vajaat 20 prosenttia. Kaikesta huolimatta suomalaiset ilmoittavat edelleen olevansa kiinnostuneita ruuanvalmistuksesta. Vain seitsemän ihmistä sadasta toteaa, että ruuanlaitto ei kiinnosta heitä lainkaan. Näistä suurin osa on alle 20 vuotiaita. Myös sukupuolella on jonkin verran väliä ruuanvalmistuksessa. -Miehiä kiinnostaa enemmän viikonlopun erikoiset ruuat, kun taas arjen rutiini jää usein naisten harteille, Hopearuoho tiivistää.

(MTV3 Internet / STT)

Mainos

Lisää aiheesta

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.