Kauhan heiluttelu arkena ja viikonloppuna eroaa selvästi toisistaan Kun arkena ruoka pyritään kokkaamaan mahdollisimman nopeasti, viikonloppuna loihditaan ruokapöytään ajan kanssa jotakin erikoista. Kuulostaako tutulta?
Yhteistäkin piirteitä arkipäivien ja pyhien kattilan kilistelyllä toki on. Molemmissa tapauksissa kotikokit kiinnittävät huomiota ruuan terveellisyyteen ja sen kustannuksiin. Mutta suuri on myös se joukko, joka luonnehtii ruokailua vain välttämättömäksi pahaksi. Näin tuumii joka viides suomalainen. Lisäksi 16 prosenttia valmistaa ruokaa vain viikonloppuisin, ei lainkaan arkipäivinä. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy tutki alkuvuodesta suomalaisten ruokailua ja ruuanlaittoa koskevia käsityksiä. Tutkimukseen vastasi noin 1600 yli 18-vuotiasta suomalaista. Yhtiö tutki suomalaisten ruoka-asenteita edellisen kerran kaksi vuotta sitten. Ensimmäinen tutkimus tehtiin jo yli 15 vuotta sitten
Ruoka laitetaan nopsaan
Arjen ruuanlaittoa sävyttää monien kohdalla kiire ja ajan puute. Niinpä puolet vastaajista sanoikin pyrkivänsä selviytymään siitä nopeasti. Näin ajattelevien määrä on noussut kahden vuoden takaisesta tutkimuksesta, kertoo tutkimusjohtaja Hilkka Hopearuoho Suomen Gallup Elintarviketieto Oy:stä. Myös hintatietoisuus ja huomion kiinnittäminen ruuan terveellisyyteen on arkena voimistunut.
Terveellisyys kiinnostaa Hopearuohon mukaan selvästi enemmän naisia kuin miehiä sekä yli 55-vuotiaita enemmän kuin nuorempia. Hän kuitenkin huomauttaa, että kiinnostus terveelliseen ruokaan on kasvanut tuntuvasti kaikissa ryhmissä. Pyhänä 40 prosenttia kyselyyn vastanneista sanoi usein keksivänsä jotain erikoista ruokapöytään. Myös tällöin monet kiinnittävät huomiota ruuan terveellisyyteen. -Suurin ero arjen ja viikonlopun ruokailussa on 35-50-vuotiaiden työssäkäyvien kohdalla, kertoo Hopearuoho.