Elokuva-alan Jussi-gaala järjestetään tänään viime vuoden tavoin poikkeusjärjestelyin. Toista vuotta peräkkäin keväältä syksyyn siirretyn gaalan pitopaikka on siirtynyt Helsingistä Vantaalle.
Kutsuvierasmäärä on kutistettu noin kahteensataan. Tänä vuonna eniten Jussi-ehdokkuuksia sai TOVE-elokuva.
Jussi-gaalan järjestävän tahon eli Filmiaura ry:n puheenjohtajan Riina Liukkosen mukaan juhlapaikkaa jouduttiin vaihtamaan tälle vuodelle puhtaasti siksi, että aiempina vuosina juhlanäyttämönä toiminut Kaapelitehdas ei ollut vapaana.
– Onneksi pääsimme kuitenkin upeaan studioon Helsinki Airport Studios’ille, josta livelähetys tulee tänään, Liukkonen taustoittaa.
Helsinki ei jää täysin ilman juhlahumua, sillä pääkaupungin puolella järjestetään niin sanottu sisartapahtuma, jossa alan ammattilaiset seuraavat Jussi-gaalan tapahtumia jättiscreeneiltä ja nauttivat niin ikään juhla-illallista.
– Kaikki eivät valitettavasti mahtuneet Vantaalle, niin tapahtumatalo Bankin tilaisuudessa seurataan gaalan tapahtumia livenä ja jännitetään omien ja tuttujen puolesta.
Suomalaisia elokuvia palkitaan tänään Jussi-gaalassa: "Luvassa elokuvaa rakastavaa kollegiaalista juhlahumua" – juhlapaikka vaihtui Helsingistä naapurikuntaan
Jussi-gaala 2020 järjestettiin poikkeusolosuhteissa koronarajoitusten takia. Liukkosen mukaan tämän vuoden gaalassa noudatetaan yhtä lailla terveysviranomaisten ohjeistusta.
– Meillä on aika lailla samat turvallisuus- ja koronaohjeistukset kuin viime vuonna. Eli turvavälit ja hygienia. Vaikka vielä vuosi sitten ajateltiin, ettei enää tänä vuonna, niin kyllä tänäkin vuonna korona joudutaan ottamaan huomioon.
Vaikka gaalassa noudatetaan tiukkaa koronaturvallisuutta tänäkin vuonna, katsojat saavat silti nauttia esimerkiksi punaisen maton arvokkaasta gaalatunnelmasta, näyttävine elokuvatähtineen.
– Punaisella matolla on varmaan aika lailla saman verran ihmisiä kuin viime vuonna. Ehdokkaita on yli viisikymmentä ja meillä on valovoimaisia (palkinnon) jakajia, ja muitakin katsojille tuttuja elokuva-alan tekijöitä.
– Eli tänäänkin on näyttävä punaisen maton tilaisuus, Liukkonen lupaa.
Vuoden takaisen ohjeistuksen mukaisesti Jussi-palkittuilta toivottiin hillittyä juhlintaa ja liian halailun välttämistä.
– Luulen, että joudumme tänäkin vuonna muistuttamaan, että liian innokkaita ja läheisiä onnitteluja pitää välttää.
– Pandemia on edelleen päällä ja korona jyllää. Niissä puitteissa kun voidaan, niin toivotaan ihmisten nauttivan, Liukkonen sanoo.
TOVE-elokuvalla eniten ehdokkuuksia
Jussi-ehdokkuuksia myönnettiin tänä vuonna yhteensä 18 eri elokuvalle.
Eniten ehdokkuuksia sai Tove Janssonin elämästä kertova Zaida Bergrothin ohjaama, TOVE-elokuva, jolla ehdokkuuksia on kymmenen.
Jenni Toivoniemen ohjaus, Seurapeli-draamakomedia sai kahdeksan, sekä Hamy Ramezanin ohjaama vastaanottokeskuksessa asuvan maahanmuuttajaperheen arkeen sijoittuva Ensilumi-elokuva kuusi.
Erityisesti TOVE on houkutellut olosuhteisiin nähden kiitettävästi teatterikävijöitä, joskin ilman pandemiaa luvut olisivat erilaisia.
Kolmen eniten palkintoehdokkuuksia saaneiden, viime vuonna ensi-illassa olleiden elokuvien katsojamäärissä on merkittäviä eroja.
Suomen elokuvasäätiön tilastojen perusteella TOVE on tämän vuoden syyskuun 1. päivään mennessä houkutellut teatteriin yhteensä 163 122 katsojaa. Seurapeli-elokuvalla vastaava lukumäärä on 46 434 ja Ensilumella niin ikään 25 109.
Viime vuoden gaalassa muun muassa parhaana elokuvana palkittu Miia Tervon käsikirjoittama ja ohjaama Aurora puolestaan houkutteli elokuvateattereihin 60 875 kotimaisen elokuvan ystävää.
Elokuvan laadusta tai sen ansioista katsojaluvut eivät kuitenkaan paljasta koko totuutta, eikä elokuvien katsojalukuja kannata Liukkosen mielestä vertailla edellisvuosien Jussi-menestyjiin.
– Vuodet eivät ole veljiä tai sisaruksia, eivätkä elokuvatkaan. Monipuoliseen tarinankerrontaan mahtuu yleisön suosikkeja mutta myös sellaisia, jotka eivät löydä niin helposti elokuvateatteri-ikkunoista katsojia.
– Tove olisi normaalivuonna saanut huomattavasti enemmän katsojia. Niin varmaan melkein jokainen elokuva viime vuonna, Liukkonen huomauttaa.
Lipputulot putosivat yli puolella
Koronapandemian taloudelliset vaikutukset kotimaiseen elokuvateollisuuteen ovat valtavat.
Elokuvasäätiön tilastojen mukaan vielä vuonna 2019 elokuvateatterikäyntejä tilastoitiin 8,4 miljoonaa, kotimaisia ensi-iltoja 34 ja lipputuloja lähes 96 miljoonaa euroa.
Viime vuonna 2020 teatterikäynnit putosivat 3,9 miljoonaan ja lipputulot 43,6 miljoonaan euroon. Kotimaisia ensi-iltoja teattereissa vuonna 2020 oli kaikesta huolimatta yhteensä 29 elokuvan verran.
– Tällä hetkellä ollaan jopa 80 prosenttia jäljessä elokuvateatterikävijöissä verrattuna pandemiaa edeltäviin vuosiin. Totta kai ollaan hirveän kiitollisia, että kotimaisia elokuvia on tuotu viime vuonna ja pandemia-aikana elokuvateattereihin ja katsojaosuudet kotimaiselle elokuvalle on todella suuret, enemmän kuin normaalistikin. Vaikka kotimaisella on hyvät katsojaosuudet Suomessa yleensäkin.
– Mutta on se tosi surullista. Toivotaan, että saadaan oikeasti leffateatterit taas kunnolla auki ja kotimaisia elokuvia taas ensi-iltaan, Liukkonen toivoo.
Valoa tunnelin päässä
Koronakurimuksesta huolimatta Filmiauran puheenjohtaja uskoo, että elokuva-alan ammattilaiset nauttivat illasta täysin siemauksin, optimistisena katseet kohti koronarajoitusten jälkeistä lähitulevaisuutta.
– Uskon, että tulemme näkemään puhdasta iloa elokuvien tekijöiltä. Nyt alkaa jo oikeasti näkymään valoa tunnelin päässä, ihan käsinkosketeltavasti. Elokuvaa rakastavaa kollegiaalista juhlahumua, Liukkonen ennakoi.
1:52TOVE-elokuva kertoo villistä ja vapautta etsineestä taiteilijasta. Nimipääosaa näyttelee Alma Pöysti, joka on ehdolla parhaan naispääosan Jussi-palkinon saajaksi.
