Suomalaiset pohtivat meikkaamista: Miksei nainen saa esiintyä omalla naamallaan? | MTV Uutiset
Suomalaiset pohtivat meikkaamista: Miksei nainen saa esiintyä omalla naamallaan?
"Käyn töissä ilman meikkiä joka päivä"
Julkaistu 28.02.2012 07:00
Helmi kysyi lukijoiltaan, voisivatko he käydä kuukauden ajan töissä ilman meikkiä. Enemmistö vastaajista uskoi pystyvänsä lopettamaan meikkaamisen, ja osa oli sen tehnytkin!
Onko meikkaaminen totuttu tapa, pakollinen paha vai tottumus, josta voi luopua?
Helmi kysyi lukijoiltaan, voisivatko he käydä kuukauden ajan töissä ilman meikkiä. Yli 860 vastaajaa kävi kertomassa mielipiteensä kyselyssä.
"Käyn töissä ilman meikkiä joka päivä"
Vastanneista hieman yli 55 prosenttia voisi käydä töissä kuukauden ajan ilman meikkiä. Vastaajien mukaan työpaikan olosuhteet saattoivat estää meikkaamisen tai tehdä sen turhaksi. Osa vastaajista perusteli, ettei heidän tarvinnut kohdata asiakkaita kasvokkain, ja siksi meikit saattoi jättää käyttämättä. Vastaajat kokivat olevansa kauniita ilman meikkejä, ja peräänkuuluttivat luonnollista kauneutta.
– En ole koskaan kokenut tarvitsevani meikkiä. Mielestäni näytän hyvältä näin, vaikka joiltakin ihmisiltä saattaa kuulla eriäviä mielipiteitä.
– Käyn töissä pääsääntöisesti ilman meikkiä. Ei tarvitse olla huolissaan, jos sattuu kiireessä pyyhkimään silmää tai poskea, että olisi raitoja naama täys.
– En halua pilata ihoani liiallisella meikkauksella ja olen kaunis ilmankin. Meikkaan vain vapaalla ollessani.
– Menen töihin useinkin ilman meikkiä. Yksinkertaisesti siitä syystä, että herään aamuisin vasta kun on jo kiire. Suihkussa on pakko käydä joka aamu, vaikka olisi kuinka myöhässä! Useimmiten kuitenkin rääpäisen töissä jotakin meikkiä naamaan, että muistuttaa jotakuinkin ihmistä kun kuitenkin asiakaspalvelutyötä joutuu jonkin verran tekemään. Ei voi näyttää ihan hirveältä.
– En ole koskaan meikannut, en työssä enkä vapaa-aikana. Miksi muka pelkkä siisti ulkoasu ei riittäisi? On todella omituinen ajatus, ettei nainen saisi esiintyä työpaikalla omalla naamallaan. Miksi, voi miksi sitä meiltä odotetaan? Vai odotetaanko? Itse en ole tästä ongelmaa itselleni tehnyt, ja nykyään jos mahdollista vielä vähemmän, kun teen työni etänä omalta kotikoneeltani.
– Käyn töissä ilman meikkiä joka päivä. Työssäni olen tekemisissä höyryn ja vesiroiskeiden kanssa ja heti työpäivän jälkeen suihku on aina paikallaan, joten meikkaaminen on melko turhaa. Myöskään työkavereita ja asiakkaita en usko haittaavan, vaikka ilman ehostusta olenkin, niin on moni muukin. Meikille on aikansa ja paikkansa myös arjessa ja joissain muunlaisissa töissä, mutta tämä on minun tapani!
– Olen töissä miesvaltaisella alalla ja on jo tullut huomattua, etteivät miehet huomaa vaikka parta kasvaisi. Kerrankin miehet ihmettelivät illan vietossa, mitenkä näytän erinäköiseltä, ja päättelivät lopuksi minun hankineen uudet lasit. Ei sitten kellekään tullut mieleen, että olin laittanut silmiin muutakin kuin ripsiväriä. Lasit kyllä olivat ihan samat vanhat.
– En meikkaa muutenkaan kovin usein töihin. Olen asiakaspalvelutyössä, mutta en koe, että minun olisi "pakko" meikata töihin aina. Meikkaan, jos huvittaa. Uskallan astua ulos ilman pakkeliakin. Luonnollinen kauneus kunniaan!
– Ihoni saisi mukavan hengähdyksen kuukauden aikana. En muutenkaan käytä ikinä meikkivoidetta, vain sävyttävää päivävoidetta. Töissä olisi helpoin olla ilman meikkiä, koska asiakkaiden kanssa ei olla henkilökohtaisesti tekemisissä.
Eipä ole tälläkään viikolla tullut meikattua kertaakaan.
– Käytän meikkiä muutenkin vähän ja hillitysti. Minulla on niin kiltit kasvot, että näytän koomiselta jos meikkaan viimeisen päälle käyttäen rajauskyniä ja huulipunaa. Meikittömyys ei siis ole mikään ongelma. Päinvastoin, olen jopa saanut enemmän huomiota ja minulle tullaan juttelemaan herkemmin, jos liikun ilman meikkiä. Pidän kuitenkin esimerkiksi ripsivärin käytöstä, koska miinuslasini saavat silmäni näyttämään niin pieniltä, joten toisinaan olo tuntuu sievemmältä hieman meikanneena.
– Eipä ole tälläkään viikolla tullut meikattua kertaakaan. Turhaa kai tuonne pyryyn ja pakkaseen on pakkelia laittaa, ei se kuitenkaan ole enää paikallaan siinä vaiheessa kun pääsee perille. Sitä paitsi on kauhean vapauttavaa jättää paksut pakkelikerrokset pois sen jälkeen, kun on selättänyt aknen. Ihanaa kun ei ole enää "pakko" meikata, vaan voi näyttää raikkaalta ja siistiltä ilmankin!
– Luulin etten voisi, mutta se olikin yllättävän helppoa. Haastoin itseni kokeilemaan ensin yhtä päivää meikittä. Aluksi tuntui siltä, kuin olisin mennyt töihin ilman vaatteita. Siinä vaiheessa tajusin, että minusta oli tullut pikkuhiljaa ja huomaamattani aivan liian turhamainen ja pinnallinen – sellainen mitä en ikimaailmassa haluaisi olla. Silloin tein periaatepäätöksen meikittömyydestä ja meikkilakko on jatkunut jo kolmatta kuukautta. Hyvin helppoa tämä meikittömän elämä!
"Häpeän liikaa itseäni meikittä"
Kyselyyn vastanneista vähän yli 44 prosenttia ei kävisi töissä meikkaamatta. Vastaajat käyttivät kasvojensa ehostamiseen vain kymmenisen minuuttia joka päivä, ja kokivat meikattuina olonsa paremmiksi.
Vastanneiden mukaan töissä tarvittiin meikkiä esimerkiksi asiakkaiden takia. Osa vastaajista oli myös töissä alalla, jolla kosmetiikkatuotteiden käyttäminen oli itsestäänselvyys. Moni vastaaja kertoi kärsivänsä erilaisista iho-ongelmista, kuten couperosasta tai aknesta, ja meikkituotteita tarvittiin näiden ongelmien piilottamiseen. Jotkut myös harmittelivat sitä, etteivät voi elää ilman meikkejä.
– Täysin ilman meikkiä käyn joskus kaupassa, mutta arkisin meikkaan joka aamu noin minuuttia minuuttia, ja käytössäni on koko arsenaali värivoiteesta luomiväriin, poskipunaan ja kulmakynään huulipunasta puhumattakaan. Ilman meikkiä naamani on kirjava ja halju. Kevyesti meikattuna näytän kymmenen vuotta nuoremmalta. Värivoidetta ilman en voisi ajatella lähteväni töihin. Pokka kestäisi kyllä olla ilman ripsiväriä ja rajausta, mutta miksi olisin, kun ne niin vähällä vaivalla piristävät ilmettä?
– Voisin huonosti, jos näyttäisin rumemmalta kuin olen, vaikka ihoni on hyvä. Ja miksi edes pitäisi? Huoliteltuna oleminen pitäisi jokaiselle naiselle olla itsestäänselvyys.
– Ihoni kaipaa kevyttä meikkiä, ja tykkään hiukan korostaa eksoottisia silmiäni luomivärillä ja ripsivärillä. Meikin tekemiseen ei muutenkaan mene kuin maksimissaan kymmenen minuuttia, joten meikkaamattomuus ei juuri aikaa edes säästäisi. Meikkaan vain vähän, mutta en tee sitä saavuttaakseni hyväksyntää, vaan koska haluan tuntea oloni mukavaksi.
Pelkäisin, että muut arvostelisivat meikitöntä ilmettäni...
– Nyt kyllä kaikki myöntävän vastauksen antaneet taitavat unohtaa, että "ilman meikkiä" ei ole vain silmämeikki, vaan unohda peitepuikot ja puuterit myös. Eli olisitko valmis menemään kalpeana ja kiiltävällä tai epätasaisella iholla? Itse en niin huolittelemattomana suostuisi kulkemaan, eihän sitä tiedä kehen törmää…
– Pelkäisin, että muut arvostelisivat meikitöntä ilmettäni, koska ovat tottuneet näkemään minut meikillä. Häpeän liikaa itseäni meikittä. Se on harmillista!
– En voisi kuvitella lähteväni töihin tai muutenkaan asioille ilman meikkiä, koska kärsin punoittavasta couperosa-ihosta.
– Ihoni on ollut aina huono. arpia, finnejä ja kaikkea mahdollista. Olen 30-vuotias, ja ei uskoisi ihoa todeksi. Olen lähes luovuttanut ihon suhteen, mikään ei auta. Jos minulla olisi hyvä iho, en käyttäisi iholla mitään, ja voisin töissäkin olla ilman meikkiä, yksinäinen istumatyö... Surullista kun jotkut nuoret, joilla on täydellinen iho, laittavat sentin kerroksen pakkelia.
– Silmänaluseni ovat tavallista mustemmat, joten näytän haudasta nousseelta ilman minkäänlaista meikkiä.
– Olen asiakaspalvelutyössä, jossa vakuuttavuus on tärkeää. Olen vähän harmaa hiiri, joten minua itseäni häiritsisi tämä ja mustat silmänaluset jotka minulla on luonnostaan. Toki toisissa hommissa tämä varmaan voisi olla ok. Jos sittenkään. Kotona ja vapaapäivinä nautin meikittömistä ajoista.
– Olen töissä kauppakeskuksessa myyjänä, jossa tapaan väkisinkin päivittäin niin tuntemattomia ihmisiä, tutun tuttuja, kuin parhaita ystäviäkin. En siis halua näyttää räjähtäneeltä heidän silmissään. Mielestäni asiakaspalvelussa olevan työntekijän kuuluu panostaa edes hitusen ulkonäköönsä, jotta asiakkaan palveleminen sekä itse asiakkaana oleminenkin olisi miellyttävämpää, niin hassulta kun se kuulostaakin. Jos asiakkaiden kanssa ei tarvitsisi olla tekemisissä päivittäin, vaan omistaisin esimerkiksi oman työhuoneen, niin ilman muuta pystyisin ja olisinkin päivät meikittä!
– Ensinnäkin toimin tavaratalossa kosmetiikka myyjänä ja toiseksi ihoni on aika huonossa kunnossa, jossa on näppyjä ja finni arpia. Mutta jos ihoni olisi hyvässä kunnossa, niin miksei...
