STT:n tietojen mukaan Britannian lisäksi myös Yhdysvallat, Saksa ja Ranska ovat luvanneet tukea Suomea sotilaallisesti jo ennen Nato-jäsenyyden virallista alkamista, jos tarvetta siihen tulisi.
Kyse ei ole juridisesti sitovista turvatakuusopimuksista, koska ne vaatisivat takaajamaissa yhtä pitkän lainsäädäntöprosessin kuin uusien Nato-jäsenten hyväksyminen.
Käytännössä Nato ei kuitenkaan edes oman uskottavuutensa takia voisi toivottaa Suomea ja Ruotsia tervetulleeksi ja samaan aikaan jättää niitä selviämään yksin mahdollisesta sotilaallisesta painostuksesta jäsenyysprosessin aikana.
Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) ei kiistänyt eikä vahvistanut STT:n tietoja torstaina eduskunnassa, mutta sanoi, että monissa Nato-maissa on ymmärretty Suomen ja Ruotsin huolet esimerkiksi Venäjän häirinnästä mahdollisen Nato-jäsenyysprosessin aikana.
– Britannian puolustusministeri Wallacen kommentit hänen käydessään Suomessa osoittavat sen, että suurilla Nato-mailla on hyvin suuri intressi siihen, että Nato-jäsenyysprosessi sujuu ilman suurempia harmeja ja että ne ovat valmiita oman osansa siinä tekemään, Haavisto sanoi STT:lle.
Britannian puolustusministeri Ben Wallace sanoi keskiviikkona, että Britannia tulisi Suomen ja Ruotsin avuksi, jos niihin hyökättäisiin, olivat maat sotilasliitto Naton jäseniä tai eivät.
Wallace kommentoi asiaa yhteisessä tiedotustilaisuudessa puolustusministeri Kaikkosen kanssa Niinisalossa. Wallacen mukaan Suomi ja Britannia puolustavat yhteisiä arvoja, demokratiaa ja ihmisoikeuksia sekä oikeusvaltiota.
– On mahdotonta ajatella, ettei Britannia tulisi Suomen ja Ruotsin avuksi huolimatta siitä, missä vaiheessa Nato-prosessia ne ovat, hän sanoi.
