Lopettamisuhan alla oleva STT on ehtinyt toimia Suomessa liki 140 vuotta.
Jos STT todella lopettaa toimintansa nykymuodossaan ensi maaliskuun lopussa, päättyy samalla liki 140-vuotinen kappale suomalaisen tiedonvälityksen historiaa.
Kansallisena uutistoimistona STT on tuottanut uutisia ja uutiskuvia laajasti suomalaisille tiedotusvälineille ja kansainvälisen uutistoimistoverkoston kautta myös ulkomaille.
Lue lisää: STT saattaa lopettaa – valtavat muutosneuvottelut
Uutistoimiston historia ulottuu vuoteen 1887. Se aloitti lähettämällä uutisia maakuntalehdille lennätinverkon kautta.
Ensimmäiset vuodet uutistoimisto kulki nimellä Suomen Sähkösanomatoimisto, kunnes vuonna 1915 Suomen Uutistoimiston ja Suomen Sähkösanomatoimiston yhdistyessä nimeksi tuli STT, Suomen Tietotoimisto.
Lehtikuva, joka perustettiin vuonna 1951, yhdistyi osaksi STT:tä vuonna 2010.
2000-luvulla STT on käynyt läpi useammat muutosneuvottelut, joissa yhtiön henkilöstömäärää on vähennetty.
Sanoman uutismediat lopettivat STT:n palveluiden käyttämisen vuodenvaihteessa 2025–2026. Suurimman asiakkaan päätös oli STT:lle kova isku, ja sen jälkeen viime helmikuussa päättyneet muutosneuvottelut johtivat jälleen uusiin irtisanomisiin.
Lue lisää: STT:n synkin päivä – pääluottamusmies: "140 vuotta suomalaista historiaa katoamassa"
"Aika ja raha loppuivat kesken"
Tieto STT:n uusimmista, lähes koko henkilöstöä koskevista muutosneuvotteluista tuli keskiviikkona 30. syyskuuta.
Vielä vuosi sitten STT:n hallituksen puheenjohtaja Petteri Putkiranta sanoi, että he tekisivät kaikkensa, jottei STT:n koko toimintaa jouduttaisi ajamaan alas.
– Sopeuttaminen osoitti, että nykymuotoinen tekeminen olikin kalliimpaa kuin alun perin oli suunniteltu. Muutossuunnitelma ja sen aikajänne näytti kaikille osapuolille liian pitkältä ja epävarmalta taloudellisesti, joten ei saatu sitoutuneita omistajia lähtemään viemään koko muutosta läpi, Putkiranta kertoo MTV Uutisille tänään.
– Yksinkertaisesti aika ja raha loppuivat kesken.
Lue myös: STT:n synkin päivä – pääluottamusmies: "140 vuotta suomalaista historiaa katoamassa"
Putkirannan mukaan taustalla on kotimaisen mediakentän digitaalinen murros.
– Se tuottanut harmaita hiuksia kaikille kotimaisille mediataloille. Asiakaskentän tarpeet ovat muuttuneet, Putkiranta sanoo.
