Skavabölen ohjaaja haluaa koskettaa ja naurattaa

Yhdeksänvuotiaan Rupertin ja kuusivuotiaan Evertin elämän täyttävät länkkärileikkit ja viattomat romanssit pihan tyttöjen kanssa, kun kaikki muuttuu. Isä ja äiti riitelevät, ja perhe hajoaa traagisesti. Kymmenen vuotta myöhemmin, aikuisuuden kynnyksellä, Rupert herää pohtimaan lapsuutensa tapahtumia.

Antti Raivion osin elämäkerrallinen suosikkinäytelmä Skavabölen pojat 1990-luvulta on kääntynyt elokuvaversioksi Zaida Bergrothin käsittelyssä. Tänään ensi-iltaan tuleva filmi on traaginen, mutta lämminhenkinen tarina perheen hajoamisesta 70- ja 80-lukujen Suomessa.

Ohjaaja nauttii katsojien reaktioista

Skavabölen pojat on aiemmin lyhytelokuvia tehneen Zaida Bergrothin ensimmäinen pitkä elokuva. Ohjaaja päästää sen ison yleisön arvioitavaksi ”jännittyneenä mutta hyvillä mielin.”

Ohjaaja on ottanut filmausten jälkeen tietoisesti etäisyyttä elokuvaan. Hän näki sen ensimmäisen kerran uudestaan vasta pari viikkoa viikko sitten Espoon Cinén ennakkoensi-illassa.

– Oli ihanaa katsoa ja kuunnella ihmisten reaktioita. Sain myös muutamia ihania kommentteja joiltain. Tarina on hetkittäin hirmu traaginen, mutta se on mielestäni myös hauska. Näyttää siltä, että se on ollut sitä myös katsojien mielestä.

Traagisesta tarinasta huolimatta Bergroth ei halunnut Skavabölen pojista synkkää ja alakuloista filmiä.

– Minusta on tärkeää käsitellä myös vaikeita aiheita, mutta on myös tärkeää, että tarinassa on lämpöä ja huumoria. Sitä kautta päästään käsiksi myös kipeisiin asioihin.

Tärkeintä on selviytyminen

Kun Zaida Bergroth näki aikoinaan Skavabölen pojat -näytelmän, se kosketti häntä poikkeuksellisen vahvasti.

– Valmistuin ohjaajaksi vuonna 2004 ja etsin itselleni aihetta ensimmäiseen pitkään elokuvaani, kun menin katsomaan näytelmän Masalan nuorisoteatteriin. Se oli vahva kokemus. Minusta tuntui heti, että olen löytänyt minulle sopivan ja oikean tarinan. Ihastuin henkilöihin ja sen elämänmakuisuuteen ja todellisuuteen. Rakastin myös sen naurun ja kauhun tasapainoa ja että välillä ei tiennyt, pitäisikö itkeä vai nauraa.

Raivion tarinassa on pohjimmiltaan kyse selviytymisestä.

– Koen, että päähenkilölleni on välttämätöntä katsoa menneisyyteen ja miettiä, miten kaikki meni näin. Ruupertin on koottava tarina, jonka kautta on mahdollista jatkaa elämää eteenpäin. Hän ei voi ikään kuin sulkea mielestään vaikeita asioita, vaan hänen on yritettävä kohdata ne. Toisaalta sekään ei ole aina tärkeää, kuinka totuudenmukainen tarina on ja menikö se juuri niin. Mutta tarinan pitää olla sellainen, että sen kanssa voi elää.

Turvalliset lapsuusmuistot

Skavabölen poikien toinen käsikirjoittaja, dramaturgi Jan Forsström, on Zaida Bergrothin avopuoliso. Bergrothin äiti on taidemaalari Marjatta Tapiola ja isä lääketieteen tohtori, dosentti Ville Bergroth. Hänellä on vuotta vanhempi sisar Aina Bergroth, johon hänellä on hyvin läheinen suhde.

Bergroth arvelee, että omat lapsuusmuistot liittyvätkin juuri siskosten keskinäisiin touhuihin. Tärkeitä lapsuusmuistoja ovat myös intiimit ja lämpimät hetket äidin ja isän kanssa.

– Ne ovat enemmän tunnelmia kuin tapahtumia; että tuntee olonsa hyvin turvalliseksi.

Ohjaajan unelmatiimi

Skavabölen pojat -elokuvan päärooleissa on kaksi pikkupoikaa. Zaida Bergroth toivoo, että he voivat muistella kuvauksia hyvillä mielin vanhempanakin. Poikien kanssa filmaaminen sujui Bergrothin mukaan mainiosti.

– Ilmari Järvenpää näyttelee pikku-Rupertia ja Onni Tommila Evertiä. Molemmilla oli sen verran kärsivällisyyttä ja halua ja taitoa keskittyä, että tiesin heti, että näiden poikien kanssa selvitään hienosti.

Ohjaaja on tyytyväinen myös muihin näyttelijöihin.

– Jo aikaisessa käsikirjoitusvaiheessa haaveilin, että saisin äidin rooliin Leea Klemolan ja isän rooliin Martti Suosalon. En heti ottanut heihin yhteyttä, mutta kuvittelin kaikki kohtaukset jo käsikirjoitusvaiheessa juuri näiden näyttelijöiden kautta. Kun Leea ja Martti kertoivat tulevansa elokuvaan mukaan, olin todella iloinen.

Esikoispitkän elokuvan teko oli Bergrothille kaiken kaikkiaan hyvä kokemus.

– Jännitin ennen kuvauksia, miten elokuvan teko tulee eroamaan lyhytelokuvan teosta, mutta huomasin, että ei juurikaan. Kaikki on vain massiivisempaa, ihmisiä on enemmän ja kaikki kestää pidempään. Kaiken kaikkiaan tämä vahvisti uskoani siihen, että tätä minä haluan tehdä.

"Bergrothin kanssa on hyvä tehdä töitä"

Näyttelijä Leea Klemola tutustui Skavabölen poikiin ensimmäisen kerran jo ennen kuin näytelmä oli edes näyttämöllä.

– Jussi Parviainen, minun opettajani Teatterikorkeakoulussa, heilutteli tekstiä jumppasalissa, jossa me harjoittelimme. Hän sanoi että tässä on hieno näytelmä, Klemola muistelee.

Kun Bergroth pyysi Klemolaa mukaan elokuvaa, hänen ei tarvinnut miettiä pitkään, suostuako vai ei.

– Olen tehnyt Zaidan kanssa töitä aiemminkin ja vaikka en tietenkään voinut tietää, miten paljon tarina muuttuu näytelmäversioon verrattuna, tunsin sen ennakkoon. Tykkään tehdä Zaidan kanssa töitä, ja oli helppoa vastata kyllä hänen pyyntöönsä.

”Edes minä en voi pilata elokuvaa”

Skavabölen pojat on saanut ulkomaan rahoitusta Saksasta, ja se nähdään myös Saksan teatterilevityksessä. Zaida Bergroth uskoo rahoittajien tavoin, että elokuva puhuttelee myös ulkomaalaisia, vaikka kyseessä on ” hyvinkin suomalainen perhedraama.”

Muutoin Bergroth toivoo, että ihmiset viihtyvät elokuvassa maasta riippumatta.

– Toivon, että samalla tavalla kuin näytelmä alun perin kosketti minua, tämä elokuva koskettaisi katsojiaan.

Leea Klemolan usko elokuvan suosioon on vankka.

– Minulle on ihan päivänselvää, että tämä tulee olemaan menestys, minusta siinä ei ole mitään jännitettävää. Minulle soitti tänään joku tuotantoyhtiöstä ja oli hirveän onnellinen, että on tullut hyviä arvosteluita ja kommentteja. Huomasin, että oma tunne oli, että mikä siinä on se uutinen, että totta kai! Hieno tarina on testattu jo moneen kertaan ja Zaida on hieno tekijä, että mikä tässä nyt olisi voinut mennä pieleen.

– Minäkin olen sitä paitsi vain vähän aikaa valkokankaalla, eli minäkään en pysty tuhoamaan sitä, Klemola nauraa.

sekä . Katso elokuvan traileri tästä. Lue myös: ja