Sisustuskoulu: Kodin pintamateriaalit

ShutterstockCopyright MTV Oyj 2010 / Shutterstock

Korkki on lämmin ja miellyttävän pehmeä ja joustava jalan alla, se vaimentaa ääniä ja on akustisesti erinomainen materiaali ja sopii siksi esimerkiksi musiikkia harrastaville perheille mainiosti.

Korkki puhdistuu helposti nihkeäpyyhinnällä, kuten parketti ja laminaattikin, ja se on myös antistaattinen materiaali ja siten mainio myös tietokonetiloissa.

Linoleumi on myös helppohoitoinen nihkeäpyyhittävä luonnonmateriaali ja sopii kuiviin tiloihin siinä missä parketti ja korkkikin. Linoleumia käytetään paljon laitoksissa ja toimistoissa, mutta kodeissa se ei ole saavuttanut suurta suosiota – luultavasti siksi, että sitä meillä markkinoidaankin lähinnä ammattipuolelle. Lastenhuoneissa ja keittiössä – ja miksei läpi koko talon - linoleumi on toki kestävä ja helppo lattia.

Suomessakin alkaa jo silloin tällöin nähdä, että kiveä ja klinkkerilaattaa käytetään lattioissa myös oleskelutiloissa. Lattialämmityksen yleistyttyä kivi- tai klinkkerilaatta onkin varsin varteenotettava vaihtoehto, etenkin kun ryijymatoilla ja muilla pehmeillä ylellisyyksillä voi luoda pehmeitä saarekkeita kovaan kivimaailmaan.

ShutterstockCopyright MTV Oyj 2010 / Shutterstock

Laadukkaat kaakelit ja klinkkerit antavat sisustajalle paljon mahdollisuuksia, lattialle sopivat kiiltävän modernit isot laatat yhtä hyvin kuin luonnonläheiset, kiveä tai hiekkaa muistuttavat mallistot.

Värien kirjo on loputon ja erilaisilla ruutuladonnoilla ja koristelaatoilla saa mukavaa vaihtelua suurille lattiapinnoille.

Kova tällainen lattia kyllä on – jos juomalasi putoaa klinkkerilattialle, se lähes varmasti menee sirpaleiksi, mutta esim. parketti joustaa sen verran, että lasi saattaa pysyä ihan ehjänä! Toisaalta lattia itse on sitten kestävä ja pestävä eikä pahasti säikähdä esim. koiranpissasta…

ShutterstockCopyright MTV Oyj 2010 / Shutterstock

Tapetti tuo trendikkäät kuviot kotiin

Seinäpinnoilla tämän päivän trendi on se, että maalataan yksi poikkeava, ns. aksenttiseinä ja muut seinät peitetään vaaleammalla sävyllä tai neutraalilla värillä, oli sitten kysymyksessä maali tai tapetti. Tämä onkin aika mainio tapa tuoda ilmettä sisustukseen, käyttää vähän rohkeita ja haluttaessa tummia värejä ja silti säilyttää vaalea ja valoisa yleisilme. Sitä paitsi kyllästymistä pelkäävät voivat olla huoletta – yhden seinän uudelleen maalaaminen ei kauan kestä eikä ole suuri kustannus!

Maalatulla seinällä on se huomattava etu, että värin voi määrittää tismalleen esim. verhokankaan tai vaikkapa maton kuvion mukaan – tapettia saattaa joskus joutua metsästämään pitkään ja jopa turhaan, jos haetaan juuri tiettyä sävyä ja värin intensiteettiä.

Tapetin etuna taas ovat helpot ja trendikkäät kuviot ja remonttikohteissa monesti sekalaisten seinälevyjen siisti peittäminen. Monelle vanhemmalle sisustajalle tapetti tuntuu olevan ehdoton ”hienon” olohuoneen edellytys, nuorempi väki taas vannoo helposti vaihtuvan maalin puolesta, mutta aksenttiseinillä käyttää nuorisokin paljon suurikuvioisia ja dramaattisia tapetteja.

Kun maalatun tai tapetoidun seinän kumppaneiksi sitten etsitään kalusteita, kannattaa niidenkin pintoja tarkastella väreinä. Jos kalusteesi ovat pyökinvärisiä, kannattaa huomata pyökin hieman oranssiin tai aprikoosiin vivahtava sävy ja käyttää sen kanssa joko samoja sävyjä tai sitten väriympyrän vastakkaiselta puolelta vihreän sävyjä. Vaalean koivun keltaiseen yhdistyy kauniisti violetti tai vihreä, tummiin puusävyihin kirkkaat keltaiset, keltavihreät, punaiset, sinipunaiset ja oranssit. Valkoinen sopii näihin kaikkiin yhdistelmiin raikastajaksi ja keventäjäksi.

ShutterstockCopyright MTV Oyj 2010 / Shutterstock

Puu- ja metallivärejä voi periaatteessa yhdistellä vapaasti – nehän ovat luonnon värejä ja yhdistyvät luonnossakin ihan villisti ja vapaasti. Ei siis ole ammattisisustajan silmissä mikään moka, jos sinulla on kultainen kattokruunu, vanhan pronssin väriset verhotangot ja kromatut vetimet kirjahyllyn kaapinovissa. Tietty yhtenäisyys on toki tyylikästä ja antaa harkitun, suunnitellun vaikutelman eikä samaan tilaan kannata ehdoin tahdoin sekoittaa monia puulajeja erilaisilla petsauksilla, mutta säästäväinen sisustaja yhdistää kyllä eripintaisia vanhoja kalusteitaan silmää miellyttävällä ja persoonallisella tavalla valiten muun värityksen ja tekstiilit siten, että harmonia syntyy.

Ei myöskään mielestäni pidä paikkaansa se yleinen käsitys, että moderni sisustaja ei saa käyttää kullan tai messinginvärisiä tuotteita. Messinginvärinen valaisin yhdistettynä esim. harmaaseen, mustaan tai violettiin seinään ja moderneihin kalusteisiin ei näytä ollenkaan vanhanaikaiselta, on vain vähän lämpimämpi vaihtoehto, kuin esim. kiiltävä kromi.