Kepin avulla on helppo selvittää, pitääkö sinileväepäily paikkansa vai onko kysessä harmiton levälaji.
Sinilevälle otolliset olosuhteet ovat laskeutuneet Suomeen. Erityisen helteiset kesäpäivät kiihdyttävät levien kasvua ja lisäävät levähavaintojen määriä.
– Se riski on olemassa. Hyvin suurella todennäköisyydellä määrät lisääntyvät tulevina viikkoina, Suomen ympäristökeskuksen tutkija Kristiina Vuorio arvioi.
Alkukesästä sinilevää muistuttavaa männyn siitepölyä saatetaan erehtyä luulemaan sinileväksi. Siitepöly saattaa muistuttaa sinilevää, mutta on väriltään sinilevälle ominaisen vihreyden sijaan kellertävää.
– Mikroskoopilla voidaan huomata, että männyn siitepöly muistuttaa mikkihiiren naamaa, jolla on korvat. Soikealla solulla on siis ilmapussit, mutta tätä ei paljaalla silmällä pysty erottamaan, Vuorio tarkentaa.
Sinilevä ei jää keppiin roikkumaan
Tavallisen uimarannalle suuntaavan henkilön kannattaa epävarmoissa tilanteissa turvautua nopeaan keppitestiin, jonka avulla sinilevän voi erottaa muista levälajeista.
Yleinen nyrkkisääntö on, että jos kepillä kokeiltu leväepäilys ropisee kepistä takaisin veteen, kyseessä on todennäköisesti sinilevä.
– Sinilevä on yleensä sellaista pienempää rihmaa tai yhdyskuntaa. Jos sitä koskee kepillä, massa ei jää keppiin. Jos keppiin jää massaa roikkumaan, silloin kyseessä voi olla esimerkiksi rihmamainen viherlevä, Suomen ympäristökeskuksen tutkija Heidi Hällfors selventää.
Täysin varma tieto saadaan kuitenkin vasta tarkemmista tutkimuksista.