Sinilevää vai siitepölyä? Asiantuntija neuvoo kuinka sinilevän tunnistaa – nopeaan testiin tarvitsee vain kepin

Kuinka sinilevän voi erottaa männyn siitepölystä? Asiantuntija neuvoo, kuinka helppo keppitesti tehdään 2:17
Katso video: Suomen ympäristökeskuksen johtava tutkija Harri Kuosa näyttää, kuinka sinilevän voi tunnistaa kepin avulla

Kepin avulla on helppo selvittää, pitääkö sinileväepäily paikkansa vai onko kysessä harmiton levälaji.

Sinilevälle otolliset olosuhteet ovat laskeutuneet Suomeen. Erityisen helteiset kesäpäivät kiihdyttävät levien kasvua ja lisäävät levähavaintojen määriä.

– Se riski on olemassa. Hyvin suurella todennäköisyydellä määrät lisääntyvät tulevina viikkoina, Suomen ympäristökeskuksen tutkija Kristiina Vuorio arvioi.

Alkukesästä sinilevää muistuttavaa männyn siitepölyä saatetaan erehtyä luulemaan sinileväksi. Siitepöly saattaa muistuttaa sinilevää, mutta on väriltään sinilevälle ominaisen vihreyden sijaan kellertävää.

– Mikroskoopilla voidaan huomata, että männyn siitepöly muistuttaa mikkihiiren naamaa, jolla on korvat. Soikealla solulla on siis ilmapussit, mutta tätä ei paljaalla silmällä pysty erottamaan, Vuorio tarkentaa.

Sinilevä ei jää keppiin roikkumaan

Tavallisen uimarannalle suuntaavan henkilön kannattaa epävarmoissa tilanteissa turvautua nopeaan keppitestiin, jonka avulla sinilevän voi erottaa muista levälajeista.

Yleinen nyrkkisääntö on, että jos kepillä kokeiltu leväepäilys ropisee kepistä takaisin veteen, kyseessä on todennäköisesti sinilevä.

– Sinilevä on yleensä sellaista pienempää rihmaa tai yhdyskuntaa. Jos sitä koskee kepillä, massa ei jää keppiin. Jos keppiin jää massaa roikkumaan, silloin kyseessä voi olla esimerkiksi rihmamainen viherlevä, Suomen ympäristökeskuksen tutkija Heidi Hällfors selventää.

Täysin varma tieto saadaan kuitenkin vasta tarkemmista tutkimuksista.

– Kun tällaisten mikroskooppisten, pienten otusten edessä ollaan, varma tieto edellyttäisi mikroskooppitutkimusta.

Hällfors kuitenkin muistuttaa, että esimerkiksi männyn siitepöly on runsaimmillaan alkukesästä. Sinilevä vaivaa uimarantoja eniten taas loppukesästä.

– Jos siitepölyä on runsaasti ilmassa, sitä on usein myös rakenteilla eli esimerkiksi laitureilla ja ulkokalusteiden pinnalla.

Varovaisuutta lasten ja koirien kanssa

Hällfors ja Vuorio painottavat, että sinileväepäilyyn tulee suhtautua vakavasti ja epäselvissä tilanteissa uintireissu on parempi jättää väliin. Erityisesti lasten ja lemmikkieläinten kanssa on hyvä noudattaa varovaisuutta.

– Lapset eivät välttämättä osaa varoa suutaan samalla tavalla, kuin aikuiset. Mutta vaarana ei ole vain nieleminen. Sinilevä voi aiheuttaa myös iho- ja silmäoireita, Hällfors muistuttaa.

Erityinen riski piilee myös koirien uimisessa. Jos koira ui sinileväisessä vedessä ja nuolee turkkiaan uinnin jälkeen, seuraukset voivat olla kohtalokkaat.

– Siitä voi saada tappavan annoksen. Koiria on kuollut sinilevämyrkytykseen Itämeren ympärysmaissa.

Lue myös:

    Uusimmat