MTV Urheilun jääkiekkoasiantuntija Petteri Sihvonen perkaa Tapparan ja HPK:n ensimmäisen välieräsarjaottelun keskeisimmät tekijät. Tamperelaiset voittivat ottelun maalein 1-0.
Tappara oli todella tyly, kuin kone HPK:ta vastaan. Kone siinä perinteisessä Saksan futismaajoukkueen positiivisessa merkityksessä, jossa pelataan lyhytsyöttöpeliä lopulta hyvin luovalla tavalla eri syöttösuunnista parhaita valkaten.
Hyvä hyökkäyspelaamisen monipuolinen rytmikkyys mahdollisti, että Tappara puolusti sen päälle liki totaalisesti Kerhon pois paitsi hallintahetkistä myös maalipaikoista.
HPK tiedetään pitkistä, vyöryttelevistä hyökkäysalueen hyökkäyspeleistään. Tappara sulki sen lähes kokonaan pois iskemällä nopean, liki etukäteen suunnatun paineen hämeenlinnalaisten kiekolliseksi tulevaan pelaajaan, minkä jälkeen lähellä oli tuplaava puolustava porkkanapöksyinen pelaaja.
Tapparan ehkä nerokkainta pelaamista oli se, miten joukkue tuli HPK:n prässin alta koko ajan ulos. Joko pelattiin tyylikäs reverse-syöttöpeli pakki-pakilla kera pelin puolen laiturin ja sentterin lähiavun; tai pakki vain heitti ”vettä korvasta” painottoman puolen suuntaan, ja tuli itse ulos sujuvasti pelin puolen kautta.
Lisäksi Tappara ennakoi loistavasti HPK:n ne hyökkäysalueen sisääntulot, joissa Kerho yritti vyöryttää kiekon kaukalon laitaa pitkin painottomalle puolelle. Tässä toiminnassa välillä kyntensä näytti myös Tapparan varmaotteisesti pelannut maalivahti Christian Heljanko kiekkoja maalinsa takana pysäyttelemällä.
LUE MYÖS: Sihvonen: HIFK antoi vakavan myrskyvaroituksen Kärpille – ”Ottelu jätti todella paljon mietittävää”
HPK jäi avausottelussa täysin telineisiin. Se olisi pysynyt pelissä mukana tekemällä ylivoimapelimaalin, mutta nyt sekin jäi piippuun. On mielenkiintoista katsoa, saako HPK tiukemman vaihteen silmään toisessa ottelussa lauantaina Rinkelinmäellä. Silloin asetelma on nähdäkseni seuraava: HPK pyrkii paineistamaan entistä voimakkaammin ja Tappara kyttää vastahyökkäyksiä jokaisesta hämeenlinnalaisten myöhästyvästä prässistä.
Laajemmissa silmänaloissa katsoen Tapparan ja HPK:n välillä on kyse siitä, että Tapparan perinteisempi Meidän peli on melkeinpä pahinta mahdollista myrkkyä HPK:n dynaamiselle tulkinnalle Meidän pelistä. Näin muodoin HPK sai pahimman mahdollisen vastustajan puolivälieräsarjaan. HPK on niittänyt menestyksensä sillä tähän asti, että se on saanut pelattua vastoin tiettyjä pelaamisen yleisiä periaatteita ja tuottanut sillä murtokohtia vastustajien puolustuksiin. Tapparan säntillinen ja konemainen pelaaminen ei meinaa niitä murtokohtia antaa.