Mainos

Sihvonen: Tappara on vailla vertaa – Kärppien sauma liki olematon

3:31

Tappara jyräsi vakuuttavasti Liigan välierästä TPS:ää vastaan finaaliin voitoin 4-0. MTV Sportin Petteri Sihvonen ottaa kantaa, onko Kärpillä mahdollista lyödä Kirvesrintoja paras seitsemästä -loppuottelusarjassa.

Ensitöitäni viime syksynä täällä Maikkarilla oli, kun Tulosruudussa yhdessä toimittaja Matti Nyrhisen kanssa näytimme aukottomasti, miten Jukka Rautakorven uudistunut Tappara pelaa.

Katso tältä videolta, mistä on kyse:

3:00

Kävi ilmi, että pelitapaan kuuluvat muun muassa jatkuvan liikkeen jääkiekko; pelipaikattomuus; sentterin etuotto; keskialueen kenttätasapainottomuus kera ylibuukkaamisen; vyöryttämällä laitojen kautta eteenpäin pelaaminen; ja hellittämätön totaaliprässi.

Tapparan alku oli lupaava CHL:ssä. Tamperelaiset marssivat voitosta voittoon, kunnes vastaan tuli, oireellista jo kyllä, suomalainen Meidän pelin ja Traktorilätkän JYP. Ensimmäiset merkit siitä, ettei uudistettu pelitapa toimisikaan, nousivat pintaan.

Ongelma harjoitepankissa vai ilmapiirissä?

Lopulta Liigan armoton Meidän pelin sulatusuuni runkosarjassa riisui Tapparalta pala palalta pelitapaa uudistavat elementit yksi kerrallaan pois ohjelmasta. Kyse ei ollut siitä, että pelitapa sinänsä olisi ollut teoriassa kelvoton. Eikä homma jäänyt ainakaan pelaajamateriaalista kiinni, sehän on Tapparalla muihin verrattuna Liigan historian ylivertaisin. Sitä paitsi toisaalla hyvin samanlaisen pelitavan kanssa Liigassa onnistuivat Oulussa päävalmentaja Mikko Manner ja Kärpät.

Ulkopuolisen on mahdotonta tietää, puuttuiko Rautakorvelta uudistetun pelitavan pitimiksi harjoitepankki, vai eikö päävalmentaja esikuntineen onnistunut valmentamaan oikealla tavalla joukkueen ilmapiiriä. On tunnettua, että kyseinen pelitapa tarvitsee sen toteuttajilta suurta kärsivällisyyttä, koska sen luonne on jo lähtökohtaisesti kovin virhealtis. Voi myös olla, ettei Rautakorvella ollut, toisin kuin Kärpillä, videopelikirjaa pelitavasta valmiina ennen sesongin alkua.

Yhtä kaikki, Tappara on kauden ja etenkin nyt kevään mittaan onnistunut itse aiheutetuista syksyn ja sydäntalven haasteistaan huolimatta nousemaan suvereeniksi mestarisuosikiksi. Miten tämä on mahdollista, selviää seuraavasta.

Tämä seikka erottaa Tapparan muista

On hieman epäreilua jatkuvasti alleviivata Tapparan ylivertaista pelaajamateriaalia, mutta se on fakta, jota ei voi ohittaa. Ilmaisen asian selkeästi: Tapparan pelaavassa kokoonpanossa ei ole Liigan mittapuulla ainuttakaan huonoa pelaajaa toisin kuin kaikilla muilla pudotuspelijoukkueilla oli ja on. Tämä näkyy etenkin pakkiosastolla.

Tapparan ylivoima verrattuna muihin sijaitsee ennen muuta viidennen, kuudennen ja seitsemännen puolustajan tasossa. Nämä Tapparan puolustajat pelaisivat kukin vähintäänkin kilpailijoiden kakkosparissa.

Toinen seikka on, että Tappara on voinut pelitapasekaannuksen jälkeen turvata ja kiinnittyä tuttuun turvalliseen Meidän pelin rautakorpelais-tapolalaiseen Tappara-lätkään. Se tulee valtaosan pelaajista selkäytimestä. Sille on olemassa harjoitepankki ja se on tuttua asiaa pelaajistolle sadoista ja sadoista videopalavereista. Minkään muun joukkueen pelaajapakalla kahden, jopa kolmen pelitavan veivaaminen yhden kauden sisällä ei olisi onnistunut, kuten se Tapparalla on nyt onnistunut.

Lopulta KalPa puolivälierävastustajana ja TPS välierävastustajana puristivat Tapparasta esiin liki sen saman tutun pelitavan, jolla tamperelaiset voittivat kahdesti mestaruuden Jussi Tapolan johdolla. Sanon ’liki’, sillä tarvittaessa Tapparalla on tässä suhteessa edelleen kiristämisen varaa, jos tarvis. Tuo säätövara, huikeat pelaajat, tismalleen ajoitettu Jaakko Kailajärven kuntokoulu ja pelaajien kyltymätön halu voittaa taas mestaruuden tekevät Tapparasta koneen, jonka marssia kultamitaliin on melkeinpä mahdotonta estää.

En lähde enää spekuloimaan sillä, olisiko mielestäni Kärpät vai HIFK ollut Tapparalle vaarallisempi vastustaja finaalisarjassa. Sillä tavalla Kärppien pääseminen Tapparan vastustajaksi finaaliin luo jo lähtökohtaisesti kova jännitteen, että nyt vastakkain asettuvat kaksi erilaista pelillistä koulukuntaa: rautakorpelais-tapolalainen Tappara-lätkä, joka kiinnittyy Meidän pelin pelitapaperheeseen versus Mikko Mannerin Kärpät-Kanada-lätkä, jossa myös ovat omat, mutta löyhemmät Meidän pelin kytköksensä.

HIFK pakotti Kärpät tinkimään siitä pelaamisesta, jota oululaiset esittivät runkosarjassa. Kärppien pelisuunnitelmaan tuli mukaan muun muassa trapia sekä hyökkäämisen kenttätasapainoa ja pysähtelevää rytmittämistä. Mitä luultavimmin Kärpät joutuu pelaamaan myös Tapparaa vastaa monipuolisemmin kuin runkosarjassa.

Kärppien elämänlanka

On äärimmäisen mielenkiintoista nähdä, millaiseksi Kärppien ja Tapparan finaalisarja muodostuu pelillisesti. Tohdin ennustaa, että tulemme näkemään pelejä, joissa Tappara antautuu Kärppien kanssa päästä päähän virtaavaan vauhtijääkiekkoon. Yhtä varma olen siitä, että Kärpät joutuu suostumaan ja kohtaamaan Tapparan, joka pysäyttää pelin virran joko trapillaan tai viivelähdöillään.

Tappara lähtee sarjaan suurena ennakkosuosikkina. Kärppien elämänlanka perustuu pitkälti siihen, että se kykenee hyödyntämään ja voittamaan 60 neliömetriä Hakametsän askia suuremmassa kotikaukalossaan matseja ja etenkin avauspelin, ja niin muodoin pitämään kotiedun sarjassa. Kärppien on myös toivottava, ettei sen pakkipäätä kohtaa loukkaantumiset. Kärpillä ei ole sille osastolle olemassa reserviä, mikä on aika käsittämätöntä oululaiselta suurseuralta.

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.