Eduskunnan täysistunnon käsittelyssä on tänään valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko. Esille nousee todennäköisesti suurvaltakilpailun värittämä turvallisuustilanne Suomen lähialueilla. Erityisesti Venäjän toiminta Ukrainan rajalla on herättänyt hermostusta.
Voit seurata keskustelua suorana eduskunnan sivuilta.
Ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa määritellään lähtökohdat Suomen harjoittamalle ulko- ja turvallisuuspolitiikalle arvioimalla Suomen toimintaympäristö sekä esitetään ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeiset tavoitteet ja painopisteet, joita toteuttamalla valtioneuvosto vahvistaa Suomen turvallisuutta ja hyvinvointia.
Turvallisuus- ja puolustuspoliittisia selontekoja on annettu vuosina 1995, 1997, 2001, 2004, 2009 ja 2013. Vaalikaudella 2015-2019 selontekojen rakennetta muutettiin siten, että ensin annettiin ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko vuonna 2016 ja sen jälkeen ensimmäistä kertaa erillinen puolustusselonteko vuonna 2017. Tätä kahtiajakoa noudattaa myös nykyinen pääministeri Sanna Marinin hallitus.
Ukrainan tilanne säteilee turvallisuustilanteeseen
Erityisesti Ukrainan tilanne on herättänyt keskustelua Suomessakin. Venäjä järjesti hiljattain Ukrainan rajan tuntumassa, käytännössä konfliktialueen laidalla erittäin massiiviset sotaharjoitukset joiden merkityksestä syntyi epäselvyyttä kansainvälisessä yhteisössä. Esimerkiksi harjoituksen kestoa tai päättymisaikaa ei kerrottu julkisuuteen. Myös laajuus oli hätkähdyttävä – alueelle tuotiin jopa kymmeniätuhansia sotilaita.
Lisähuolta herättää se, että Venäjä on järjestämässä alkusyksystä toiset suuret sotaharjoitukset, niinsanotut Zapad-, eli Länsi-harjoitukset. Niitä varten Venäjän uskotaan jättäneen Ukrainan rajan lähistölle merkittävän määrän aseistusta ikäänkuin odottamaan tulevaa harjoitusta. Asearsenaalin sijoittaminen käytännössä sotatilassa olevan alueen rajalle on kuitenkin herättänyt kysymyksiä siitä, onko operaation tarkoitus pelkkä harjoittelu.