"Se oli hänen suurin virheensä vanhempana" – ylipaino esti Victorian äitiä elämästä elämäänsä

– Kun mietin lapsuuttani, minua harmittaa yksi asia siinä, miten minut kasvatettiin. Äiti teki yhden virheen, ja päätin, etten koskaan tee samoin, jo kauan ennen kuin sain tyttären, Victoria Fedden kirjoittaa babble.comissa.

Feddenin äiti oli paitsi suora ihminen ja loistava kokki, myös ylipainoinen. Vaikka Feddenin parhaat muistot liittyvät äidin kanssa kokkaamiseen, ruokailun jälkeen äiti toimi aina samoin: hän katui sitä, että söi, ja sitä, miltä näytti syömisen vuoksi.

– Hän puhui painostaan koko ajan. Joka päivä, oikeasti. Minä ja siskoni katsoimme, kuinka hän kidutti itseään vuosia tullakseen laihemmaksi, muttei koskaan päässyt edes lähelle tavoitepainoaan.

Painonpudotusjuhlia ei koskaan tullut

Feddeniä äidin paino ei kiinnostanut – hän olisi toivonut tämän vain nauttivan elämästään. Siihen äiti ei kuitenkaan pystynyt.

– Äitini rankaisi ja riisti itseltään merkittäviä kokemuksia kokonsa vuoksi. Se oli hänen suurin virheensä vanhempana, Fedden kuvaa.

Äiti esimerkiksi lupasi, että perhe matkustaa Havaijille heti, kun hänen painonsa on pudonnut.

Matkaan ei koskaan lähdetty.

Äiti ei voinut viedä lapsia puistoon, koska oli ”lihava”. Hän ei ostanut uusia vaatteita, koska kuitenkin laihtuisi ihan pian; hän aikoi mennä salille heti laihduttuaan niin paljon, että kehtaisi mennä sinne. Hän lupasi viedä lapset kaupunkiin juhlimaan heti, kun pääsee tavoitepainoonsa.

Lue myös: Normikokoinen opiskelija julkaisi paljastavan kuvan: H&M:n vaatteet tekevät minusta lihavan

Juhlia, kuten matkaakaan, ei koskaan tullut.

"Tajusin, että joskus tunnen äitini tuntemaa syyllisyyttä"

Mikä pahinta, aikuisena Fedden huomasi sisäistäneensä äitinsä käytöksen. Sairastelun ja lapsen saamisen vuoksi hän ei enää ollut mallin mitoissa, ja huomasikin ajattelevansa kehoaan ja ”isoa takamustaan” usein.

– Vertasin kehoani muihin naisiin jatkuvasti, ja tajusin, että joskus tunnen äitini tuntemaa syyllisyyttä ja häpeää rakkaudestani hyvään ruokaan.

Kaupassa asioidessaan Fedden huomasi kehittelevänsä tekosyitä sille, miksei uutta juhla-asua kannattanut ostaa vielä. Yksi syistä oli laihtuminen, joka tapahtuisi varmaankin ihan pian.

Fedden ymmärsi, että asioiden täytyy muuttua.

– Lopetan tällaisen heti alkuunsa, rikon kaavan. En tee sitä vain nelivuotiaan tyttäreni hyväksi, vaan myös omaksi hyväkseni, Fedden kuvaa.

– Meillä kaikilla on oikeus hauskanpitoon, nautintoon ja iloon koosta riippumatta. En ikinä laita ehtoja sille, millaisia kokemuksia saan kokea sen perusteella, miten paljon painan tai miltä näytän. En jätä elämää ja seikkailuja tyttäreni kanssa väliin jonkun satunnaisen vaa’an osoittaman numeron vuoksi, tai siksi, että käyttäisin mieluummin kokoa 34 kuin kokoa 42.

Feddenin tavoitteena on opettaa lapselleen, että todellinen kauneus tulee siitä, miten ihminen syleilee elämää ja miten hän toimii. Kauneus ei riipu siitä, miten pieneksi ihminen osaa näännyttää itsensä.

– Kun tyttäreni miettii elämäänsä jonain päivänä, tiedän, ettei hän sano ”voi vitsi, lapsuuteni olisi ollut niin paljon parempi jos äiti olisi painanut yhdeksän kiloa vähemmän.

Lisää asiaa painonhallinnasta:

Lähde: Babble.com