Satoja asevelvollisia vapautetaan vuosittain asepalveluksesta monikansalaisuuden takia, kertoo komentaja Jyrki Kivelä Pääesikunnasta.
Monikansalainen (esim. Suomen ja Venäjän kansalainen) voi saada vapautuksen Suomen armeijasta esimerkiksi silloin, jos asevelvollinen on suorittanut rauhanaikaisen palveluksen toisessa kotimaassaan. Tällaisia henkilöitä on vuosittain 10-12. Sotaan osallistumista ei hyväksytä varusmiespalvelusuoritukseksi.
– Esimerkiksi meillä Suomessa on ollut henkilöitä, jotka ovat olleet Jugoslavian sodassa. Tämmöistä ei voida kuitenkaan laskea varusmiespalvelusajan suorittamiseksi, komentaja Jyrki Kivelä kertoo.
Vuosittain vapautuksen saavia monikansalaisia on yli 1500. Monikansalainen voi saada vapautuksen myös, jos on asunut viimeiset seitsemän vuotta Suomen ulkopuolella.
– Monikansalainen voi hakea vapautusta silloinkin, jos on asunut alle seitsemän vuotta ulkomailla. Tämä tapahtuu kuitenkin hakemuksella ja yleensä perusteena on se, ettei henkilöllä ole siteitä enää Suomeen, Kivelä tähdentää.
Tämän lisäksi Suomi on solminut sopimuksen Pohjoismaiden sekä Yhdysvaltojen kanssa. Jos monikansalainen asuu näissä maissa, saa hän automaattisesti vapautuksen asevelvollisuudesta.
– Mutta, jos hän muuttaa muualle näistä maista, voi hän joutua suorittamaan varusmiespalveluksen, Kivelä kertoo.
Monikansalaiset myös suorittavat asepalveluksen
Vaikka monikansallinen nuori saisi vapautuksen asevelvollisuudesta, kuitenkin vuosittain alle sata monikansallista nuorta saapuu Suomeen suorittamaan asepalveluksen.
– Esimerkiksi Ruotsista, Britanniasta, Saksasta ja Australiasta tulee monikansalaisia palvelukseen, vaikka heidän ei tarvitsisi. Syynä heillä on yleensä siteen pitäminen Suomeen sekä Suomen kielen parantaminen, Kivelä toteaa.
Hänen mukaansa tiedossa on myös, että Suomesta on lähdetty muihin maihin suorittamaan asepalveluksia, kuten Kreikkaan.
