Sara Chafak julkaisi Instagramissa muiden ottamia kuvia – asiantuntijat kertovat nyt, mikä on tekijänoikeus ja miten sitä tulee noudattaa sosiaalisessa mediassa

2:38
Moni hakee somesta inspiraatiota – "inspokuvien" vaikutus usein aivan päinvastainen

Someco-yrityksen Creative Consultant Lotta Kinnunen toteaa MTV Uutisille, että Sara Chafakin tapaus on hyvä esimerkki opetuksen kannalta jokaiselle somekäyttäjälle. Kinnunen myös sanoo, että Chafak on joutunut valtavan joukkolynkkauksen kohteeksi ja se ei ole ok.

Miss Suomi 2012 ja somevaikuttajana tunnettu Sara Chafak joutui keskiviikkona kohun silmään, kun selvisi, että hänen Instagram-tilillään on kuvia, jotka eivät ole hänen omiaan. Pian somealustoilla alkoi kiivas keskustelu siitä, saako omalla Instagram-sivustolla julkaista kuvia, jotka ovat toisen ottamia, ilman sen alkuperää tai kuvan ottajaa mainitsematta. 

Vastaus tähän on yksinkertaisuudessaan ei ja siitä vastaa tekijänoikeuslaki. 

 – Valokuvan ottajalla on aina yksinomainen oikeus määrätä valokuvasta, oli sitten kyse tavallisesta valokuvasta tai valokuvateoksesta. Tämä pitää sisällään sen, että teoksesta saa valmistaa kappaleita ja saattaa se yleisön saataville, joka tarkoittaa sosiaalisessa mediassa sinne tallentamista ja valokuvan jakamista alustalle, Someturvan juristi Kaisa Rissanen kertoo. 

– Lisäksi tekijänoikeuslain mukaan tekijällä ja valokuvaajalla on oikeus tulla ilmoitetuksi valokuvan ottajana asianmukaisella tavalla. Jos Instagramissa siis käyttää toisen ottamaa kuvaa, siihen pitäisi pyytää lupa ja valokuvan ottajan nimi tulisi mainita kuvan yhteydessä asianmukaisella tavalla, Rissanen jatkaa.

"Rajat ovat selkeytyneet"

Sosiaaliseen mediaan erikoistunut LM Someco-yrityksen Creative Consultant Lotta Kinnunen kertoo MTV Uutisille, että some on villi länsi tekijänoikeuksien suhteen. 

– Moni ei ymmärrä, miten se tai esimerkiksi Google toimii, Kinnunen toteaa.

Muilta kuvien ottaminen oli vuosia sitten yleisempää kuin nykyään.

– Rajat ovat selkeytyneet. Useampi ihminen on alkanut tekemään sosiaalisesta mediaa ammatikseen. Siinä vaiheessa, kun olet itse sisällöntuottaja ja näet todella paljon vaivaa oman materiaalin eteen, niin useammalla silloin selkiytyy ja mitä tekijänoikeus tarkoittaa. Monella on käynyt niin, että heidän kuviaan on käytetty luvatta.

Hyötyykö kuvien lainaamisesta rahallisesti?

Chafakilla on Instagram-tilillään 136 000 seuraajaa. Hän tekee myös kaupallisia yhteistöitä eri yritysten kanssa. Chafak ei ole kuitenkaan käyttänyt yhteistyöpostauksissa muualta lainattuja kuvia. Somealustoilla keskusteltiin myös siitä, että voiko tällaisesta, muiden kuvien ottamisesta hyötyä rahallisesti. Vastaus on ei.

Rahaa saa ainoastaan brändiyhteistöistä, toteaa Lotta Kinnunen. Asiaan liittyy kuitenkin yksi mutta.

– Kun vaikuttaja käyttää aktiivisesti sosiaalista mediaa ja jakaa niitä kuvia, joita seuraajat ihastelevat ja joihin he reagoivat, niin kyllä se edesauttaa brändien halua tehdä yhteistyötä. Se voi auttaa tienaamista, mutta ei suoraan sillä sisällöllä kuitenkaan rahaa saada.

Juristi Kaisa Rissanen muistuttaa yleisellä tasolla, ei Chafakin tapaukseen viitaten, että toisen ottaman kuvan käyttö ansiotarkoituksena on lähtökohtaisesti vielä moitittavampaa kuin pelkkä kuvan julkaiseminen omanaan. 

– Esimerkiksi rikoslain mukaisen tekijänoikeusrikoksen tunnusmerkistön yksi edellytys on, että tekijänoikeuslakia rikotaan ansiotarkoituksessa. Tunnusmerkistö edellyttää kuitenkin myös esimerkiksi teon aiheuttamaa huomattavaa haittaa tai vahinkoa.

Mitä tekijänoikeusrikkomuksesta voi seurata?

Rissanen kertoo, että tekijänoikeuden loukkauksesta voi aiheutua sekä rikos- että siviilioikeudellisia seuraamuksia. Loukkaus voi tulla rangaistavaksi tekijänoikeusrikkomuksena tai tekijänoikeusrikoksena. Sen seuraamuksena voi olla sakko, tai jos kyseessä on rikoslain mukainen tekijänoikeusrikos, niin sakkoa tai vankeutta voi tulla enintään kaksi vuotta.

Omia kuvia suojatakseen on erilaisia tapoja. Rissasen mukaan esimerkiksi oman kuvan alalaitaan voi laittaa digitaalisen vesileiman tai signeerauksen. Kuvissa voi käyttää myös ©-merkkiä, jonka perässä on nimi ja vuosiluku. 

– Merkintä kertoo muille, kuka on kuvien oikeudenhaltija, ja rohkaisee heitä pyytämään lupaa kuvien käyttöön, Rissanen toteaa. 

Omat kuvat voi suojata myös yksityisen Instagram-tilin avulla. Silloin, kuvat ja muut sinne laitetut tiedot eivät leviä muualle, kuten vaikkapa Googleen, kertoo Kinnunen.

– Aina on toki mahdollista se, että joku ottaa screenshotin ja levittää kuvaa eteenpäin. Riski on kuitenkin paljon pienempi.

Näkyvyyttä jakamisella 

Somekohun yllyttyä myös Chafak otti lopulta kantaa asiaan Instagramissa. MTV Uutiset yritti tavoittaa häntä haastatteluun, mutta hän ei vastannut pyyntöihin. Hän muun muassa jakoi Instagram Storiesiin keskustelun, jossa eräs seuraajista oli pyytänyt laittamaan kuvan krediittejä kuntoon. Chafak oli vastannut somekäyttäjälle seuraavalla tavalla: "Totta kai, kaikki jotka tuottaa ja jakaa kuvia, haluaa, että niiden kuvia jaetaan. Niiden duuni menisi alta, jos heidän kuvia ei jaettaisi eteenpäin."

Chafak lisäsi myöhemmin osaan kuvista kuvaajan nimen ja kertoi kysyneensä luvan kuvan julkaisemiselle. Kuvat poistuivat kuitenkin myöhemmin hänen Instagram-tililtään.

Kysyttäessä asiaa Kinnuselta, on selvää, ettei kuvan haltija hyödy näkyvyydestä, jos krediittiasiat eivät ole kunnossa. Nykyisin on olemassa Instagram-tilejä, jotka nostattavat eri vaikuttajia ja valokuvaajia. Kinnusen mukaan moni valokuvaaja tavoitteleekin näkyvyyttä näillä tileillä, kuten Visit Finlandin Our Finland -sivustolla. 

"Sara on joutunut valtavan lynkkauksen kohteeksi"

Kinnunen kuitenkin korostaa, että keskustelu Chafakin ympärillä on mennyt äärimmäisyyksiin ja kommentointi on alkanut olemaan jo vihapuhetta. Somen ammattilaisena hän peräänkuuluttaakin sitä, että aina tulisi muistaa, miten sosiaalisessa mediassa kommunikoi. 

– Sara on joutunut valtavan lynkkauksen kohteeksi. Se ei ole mielestäni ok, vaikka onkin tehnyt selkeän virheen ja se virhe on tuotu julki. Loppujen lopuksi tämä on kuitenkin hyvä asia, sillä me kaikki voimme oppia tästä, vaikka Sara onkin se, joka tästä joutuu nyt osaltaan kärsimään. Monelle tällaiset asiat ovat saattaneet tulla yllätyksenä.

Somemokia

Moni sosiaalista mediaa aktiivisesti käyttävä voi huomaamattaan tehdä virheen. Esimerkiksi julkisuuden henkilöt saattavat julkaista Instagramissa kuvan esimerkiksi keikaltaan, jonka on ottanut valokuvaaja. Jos lupaa ei ole kysytty itse kuvaajalta, rikkoo tällöin tekijänoikeutta, toteaa Kinnunen. 

– Tällaisista on tullut todella paljon sotkuja ja laskuja on lähetetty perästä. 

Myös esimerkiksi omia hää- ja koulukuvia julkaistessaan sosiaaliseen mediaan voi huomaamattaan rikkoa tekijänoikeutta. 

– Jos tarkkoja ollaan, tekijänoikeus on valokuvaajalla, vaikka itse esiinnyt kuvassa. Maksaessaan palvelusta ajattelee automaattisesti, että kuvan käyttöoikeus siirtyy ostajalle, mutta jos ollaan hyvin tarkkoja, niin kuvaaja saa määritellä sen, että saako kuvaa käyttää vaiko ei.

Rissanen muistuttaa, että myös musiikkiin ja blogiteksteihin määräytyy samat lait.

 – Esimerkiksi kopioitaessa blogitekstiä, on hyvä pitää mielessä, että sekin voi kuulua tekijänoikeuden piiriin ja sitä tulee siteerata hyvän tavan mukaisesti.

Lue myös

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja